Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorHalttunen, Veikko
dc.contributor.authorKorpelainen, Noora
dc.date.accessioned2021-06-10T09:40:29Z
dc.date.available2021-06-10T09:40:29Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76423
dc.description.abstractKuten muillakin suunnittelualoilla, myös tietojärjestelmäkehityksessä mallintamisella on käsitetty olevan merkittävä rooli. Alan kirjallisuudessa mallintaminen ja mallien käyttö esitetään hyötyjen valossa ja standardoitu UML (Unified Modeling Language) ohjelmistokehittäjien yhteisenä kielenä. Empiiriset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että mallintamisen ja UML:n hyödyntäminen voi olla jopa erittäin vähäistä. Tällä pro gradu -tutkielmalla pyrittiin selventämään tietojärjestelmien mallintamisen nykytilaa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisin menetelmin, haastattelemalla 13 ammattilaista kymmenestä eri ohjelmisto- ja IT-palveluyrityksestä. Mallintamisen roolia nykypäivän ketterässä tietojärjestelmäkehityksessä tutkittiin selvittämällä Suomessa toimivien ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia mallintamisen ja mallien käytön hyödyistä, mallintamiseen liittyvistä haasteista sekä käytössä olevista mallintamismenetelmistä ja -työkaluista. Haastatteluaineiston analyysi suoritettiin teoriaohjaavasti. Teemahaastattelu ja alustava analyysi pohjautuivat kirjallisuudesta muodostettuihin teemoihin, kun taas yksityiskohtaisempi analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että mallintamisella on tietojärjestelmäkehityksessä selkeä viestinnällinen rooli, joka korostuu kehitystyön alkuvaiheessa ja myöhemmin ylläpidossa. UML on käytetyin mallintamismenetelmä ja sitä hyödynnetään vapaamuotoisella tavalla lähinnä piirtotyökaluja käyttäen. Ammattilaisten koulutus ja kokemus sekä organisaation toimintatavat ja asiakasvaatimukset vaikuttavat käytäntöihin ja mallintamisen koettuun hyödyllisyyteen. Haasteissa esiintyivät etenkin puutteelliset resurssit, kuten ajan, osaamisen ja organisaation tuen puute. Ammattilaisten näkemysten ja kokemusten perusteella todetaan, että koodikeskeiset asenteet voivat vaikuttaa haasteiden muodostumiseen. Haasteet voivat johtaa vapaamuotoiseen mallintamiseen tai mallintamisen sivuuttamiseen kokonaan, jolloin kommunikointiongelmien kautta voidaan havaita laadun ja tuottavuuden laskua. Haasteiden ylittäminen vaatii todennäköisesti useita toimia, kuten koulutusta, ohjeistusten laatimista sekä työkalukehitystä ja -käyttöönottoa.fi
dc.description.abstractModeling has always been considered essential to all engineering fields information systems (IS) development included. IS literature states multiple benefits received from modeling and portrays UML (Unified Modeling Language) as lingua franca of software developers. However, empirical research has revealed that modeling and UML use could be considered even low. This master’s thesis aims to get a clearer view on the state of practice of IS modeling. The empirical part of this thesis has been conducted as a qualitative study containing theme interviews of 13 practitioners from ten different software and IT service organizations operating in Finland. The opinions and experiences of these professionals were used to determine the role of modeling in agile IS development, discovering the needs, benefits, and challenges associated with modeling, as well as the used modeling methods and tools. The analysis of the interview data was abductive in which interview themes and preliminary analysis were derived from literature, and subsequent, detailed analysis emerged inductively from the interview material. The results show that in IS development modeling plays a clear communicative role which is emphasized in the early stages of development work and later in maintenance. UML is the most used modeling method and is used in an informal manner utilizing mainly drawing tools. The educational and experiential modeling backgrounds of the practitioners, organizational procedures, and customer requirements are factors that affect the use and perceived usefulness of modeling. Lack of resources such as time, competence, and organizational support emerges as the most prominent challenge. The opinions and experiences of IS professionals suggest that the challenges may stem from code-centric attitudes. These challenges can cause professionals to resort to informal modeling or to disregard modeling altogether which in turn may lead to communicative problems resulting in productivity and quality issues. Overcoming the challenges is likely to require several actions, such as training, guidelines, and tool development and deployment.en
dc.format.extent158
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othertietojärjestelmien kehittäminen
dc.subject.othermallintamismenetelmät
dc.subject.othermallinnuskielet
dc.subject.otherkaaviotekniikat
dc.titleTietojärjestelmien mallintaminen : tarpeet ja haasteet
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106103631
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTietojärjestelmätiedefi
dc.contributor.oppiaineInformation Systems Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi601
dc.subject.ysoketterät menetelmät
dc.subject.ysomallintaminen
dc.subject.ysoUML
dc.subject.ysoohjelmistokehitys
dc.subject.ysotietojärjestelmät
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot