Show simple item record

dc.contributor.advisorLämsä, Anna-Maija
dc.contributor.authorRuuskanen, Jonna
dc.date.accessioned2021-06-04T06:54:51Z
dc.date.available2021-06-04T06:54:51Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76217
dc.description.abstractTutkielma liittyy Väestöliiton Tasa-arvo ja isät -hankkeeseen ja sen tavoitteena on tarkastella organisaatiokulttuurin ja johtamiskäyttäytymisen merkitystä henkilöstön kokemuksissa perhevapaiden käyttömahdollisuuksista. Lisäksi tutkittiin kehittämisintervention vaikutusta henkilöstön kokemuksiin. Tapausyrityksinä ovat kaksi suomalaista organisaatiota. Aineistonkeruu toteutettiin määrällisenä tutkimuksena (N=299/261) loka-marraskuussa 2019 ja tammikuussa 2021. Lisäksi tehtiin yksittäisiä haastatteluja taustatietojen saamiseksi. Organisaation arvot, asenteet ja käytännöt tulevat julki esihenkilön toiminnan kautta. Saatu sosiaalinen informaatio antaa työntekijöille vihjeitä hyväksyttävästä toiminnasta. Tarjolla olevan tuen ja käytäntöjen kohdatessa yksilön tarpeiden ja toiveiden kanssa, syntyy kokemus omista toimintamahdollisuuksista. Tutkielman tavoitteena oli tämän teoreettisen mallin vahvistaminen empirian pohjalta. Syyt isien perhevapaiden pitämättömyyteen tulevat pääosin muualta kuin työpaikalta. Kokemusta perhevapaiden käyttömahdollisuuksista on tärkeää tutkia työhön sitoutumisen vuoksi. Nuorempi sukupolvi haluaa jakaa pikkulapsiajan tasaisemmin vanhempien kesken sekä tasapainottaa muutoinkin työn ja muun elämän suhdetta. Toteuttamalla sosiaalisesti vastuullista henkilöstöjohtamista työnantaja voi parantaa yksilöiden hyvinvointia, ja sitouttaa heitä mahdollistamalla työntekijöiden toiveita ja tarpeita. Keskeinen tulos on, että kehittämisinterventiolla pystytään vaikuttamaan positiivisesti kokemukseen perhevapaiden käyttömahdollisuuksista. Organisaatiokulttuuri ja johtamiskäyttäytyminen vaikuttavat kokemukseen perhevapaamahdollisuuksista enemmän yhdessä kuin erikseen. Organisaatiokulttuurilla on johtamiskäyttäytymistä suurempi merkitys. Sukupuolioletuksia selkeämmin esille nousi perheellisyyden merkitys. Perheystävällisyys yhdistetään usein vain lapsiperheisiin. Tulokset vihjaavat, että myös lapsettomien talouksien huomioiminen perheystävällisissä käytännöissä on yhtä tärkeää.fi
dc.format.extent84
dc.language.isofi
dc.subject.otherjohtamiskäyttäytyminen
dc.subject.otherkehittämisinterventio
dc.subject.otherorganisaatiokulttuurin perheystävällisyys
dc.subject.othersosiaalisesti vastuullinen henkilöstöjohtaminen
dc.titleKehittämisintervention avulla kohti perheystävällisempää työpaikkaa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202106043444
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineJohtaminenfi
dc.contributor.oppiaineManagement and Leadershipen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi20424
dc.subject.ysoperhevapaat
dc.subject.ysotasa-arvo
dc.subject.ysojohtaminen
dc.subject.ysoorganisaatiokulttuuri


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record