Nykyisen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on nostaa työhyvinvointi maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Eri ammattilaisten työhyvinvointia on siten tärkeää tutkia ja etsiä keinoja vaikuttaa positiivisesti työhyvinvoinnin suotuisaan kehittymiseen. Perinteisesti urheiluvalmentajia koskevat tutkimukset ovat keskittyneet stressiin ja pahoinvointiin etsittäessä työuupumuksen taustatekijöitä. Viime vuosina tutkimuksia on kuitenkin tehty myös hyvinvointia edistävästä näkökulmasta. Puhutaan voimavarakeskeisestä lähestymistavasta, joka on tärkeää työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Tässä tutkielmassa jatketaan voimavarakeskeistä valmentajiin kohdistuvaa työhyvinvointitutkimusta, jossa kohdejoukkona ovat urheiluakatemiavalmentajat. Tutkielman tavoitteena on selvittää urheiluakatemiavalmentajien työhyvinvointia rakentavia voimavaratekijöitä, valmennustyössä innostavia asioita sekä keinoja työhyvinvointipääoman positiivisen kehittymisen tueksi. Tutkielman viitekehyksenä käytetään työhyvinvoin
tipääomamallia, joka sisältää inhimillisen, sosiaalisen ja rakenne pääoman ulottuvuudet.
Tutkimusaineisto kerättiin marras-joulukuussa 2020 sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselyyn vastasi 46 urheiluakatemiavalmentajaa Jyväskylän, Tampereen ja Turun urheiluakatemioista. Kyselylomakkeen mielipideväittämien tuloksia käytettiin
työhyvinvointipääomaa rakentavien voimavaratekijöiden kuvailemisessa
prosenttijakaumin. Työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttavia tekijöitä, työssä innostavia asioita ja keinoja työhyvinvointipääoman positiiviseksi kehittymiseksi kartoitettiin lomakkeen sisältämillä avoimilla kysymyksillä, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan urheiluakatemiavalmentajien työhyvinvointipääomaa rakentavia
voimavaratekijöitä ovat muun muassa innostus työhön, positiiviset tunnekokemukset, työn arvostus, sopivat haasteet sekä oma osaaminen ja sen kehittäminen. Lisäksi myönteinen ilmapiiri, turvallinen työympäristö, luottamus, huumori ja kollegiaalinen tuki kuvaavat urheiluakatemiavalmentajien voimavaratekijöitä. Urheiluakatemiavalmentajia innostaa työssään ennen kaikkea urheilijan kehittyminen ja menestyminen sekä tuossa prosessissa
mukana olo, mutta yhtä lailla myös itsensä haastaminen ja ainutlaatuiset tunnekokemukset. Työhyvinvointipääoman positiiviseen tukemiseen esitettiin keinoina muun muassa johtamiskäytänteiden kehittämistä, tehtävänkuvien ajantasaistamista, palkkauksen korjaamista, työ- ja vapaa-ajan tasapainottamista sekä riittävien resurssien turvaamista.
Urheiluakatemiavalmentajien inhimillinen pääoma on tämän tutkielman mukaan kunnossa. Sosiaalisen ja rakennepääoman positiivista kehittymistä voidaan tukea edellä esitetyillä keinoilla. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää valmentajiin kohdistuvaa voimavarakeskeistä työhyvinvointitutkimusta niin pitkittäis- kuin poikittaisinterventioina, jotta saadaan vertailevaa tutkimustietoa valmentajien työhyvinvoinnin tukemisen kehittämiseksi.
...
