E-urheilutiimin viestintä ja viestinnän yhteys tehtävässä suoriutumiseen

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, millaista ammattimaisen e-urheilutiimin viestintä on otteluiden aikana ja analysoida, miten viestintä eroaa onnistuneiden ja epäonnistuneiden suoritusten aikana. E-urheilutiimit ovat kiinnostava tiimiviestinnän tutkimuksen kohde, sillä tiimipohjaisissa e-urheilupeleissä tehokas, nopea ja tarkka viestintä on tärkeässä roolissa. Tarkastelun kohteena oli Counter Strike: Global Offensive -tiimi, joka on osa suomalaista ammattimaista e-urheiluorganisaatiota. Tavoitteeseen pyrittiin aineistolähtöisen sisällönanalyysillä ja tilastollisesti kuvaavalla analyysillä. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä aineistoa kategorisoitiin viestinnän funktioiden ja sisältöjen mukaan. Tilastollisesti kuvaavassa analyysissä aineistoa kuvattiin graafisesti, ja vertailtiin voitettuja ja hävittyjä kierroksia tilastollisin menetelmin. Analyysin pohjalta tiimin viestinnästä tunnistettiin viisi viestinnän funktiota: tiedon jakaminen, toiminnan koordinointi, tilannekuvan ylläpito, toiminnan mukauttaminen ja tunneilmaukset. Nämä funktiot jaettiin kuuteentoista viestinnän sisältöä kuvaavaan kategoriaan. Tiimin viestintä oli hyvin intensiivistä, jonka johdosta tehokkaan ja nopean verbaalisen viestinnän lisäksi korostuivat kuuntelemisen taidot. Tiimin viestintä keskittyi tiedon jakamiseen ja toiminnan koordinointiin. Voitetuissa kierroksissa viestintää oli enemmän, kuin hävityissä kierroksissa. Neljästä viestinnän sisältöä mittaavasta muuttujasta löydettiin merkitsevä eroavaisuus voitettujen ja hävittyjen kierrosten välillä. Näitä sisältöjä olivat tiedonjako vastustajan sijainnista tai toiminnasta, tiedonjako omasta sijainnista tai toiminnasta, positiivisen tunteen ilmaus ja negatiivisen tunteen ilmaus. Tulosten perusteella Counter Strike: Global Offensive -tiimeille voidaan suositella viestintää, jossa asioita ilmaistaan paljon ja usein, jolloin viestinnän määrä on korkea. Erityisesti oman toiminnan kuvaamisella voidaan pitää yllä aktiivista viestintää. Tiimien kannattaa kiinnittää huomiota siihen, vaihteleeko viestinnän kokonaismäärä eri otteluiden välillä. Tiimin jäsenien kannattaa pyrkiä kuuntelemaan toisiaan erityisen hyvin, jota saattaa edistää aktiivinen kuuntelemisen osoittaminen. Palautevuorovaikutukselle ei välttämättä ole riittävästi aikaa otteluiden jatkuvan aikapaineen alla. Positiivinen palaute voi auttaa tiimejä kohottamaan tunnelmaa muutoin hyvin tehtäväkeskeisessä viestintäilmapiirissä.