Vuorovaikutus e-urheilujoukkueissa

Abstract

Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli perehtyä siihen, millaista vuorovaikutusta eurheilujoukkueissa esiintyy ja miten vuorovaikutus vaikuttaa e-urheilujoukkueen toimintaan. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2021 haastatteluiden avulla. Haastattelimme viittä (5) pelaajaa ja kahta (2) valmentajaa, jotka ovat ammattilaisia e-urheilussa. Haastattelut noudattivat puolistrukturoidun ja teemahaastattelun menetelmiä. Kuusi haastattelua toteutettiin etäyhteydellä TeamSpeak3 – ohjelmalla ja yksi Jyväskylän yliopiston tiloissa. Analyysimenetelmäksi valitsimme laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Haastatteluaineistoa kertyi yhteensä 150 sivua 12 fontilla ja 1,5 rivivälillä. Sisällönanalyysin tuloksena muodostui 23 alaluokkaa, 3 yläluokkaa ja yksi pääluokka. Kolme yläluokkaa olivat vuorovaikutustaidot (n = 126), ryhmän kiinteys (n = 151) ja palaute (n = 230). Näitä yhdistävä pääluokka on vuorovaikutus joukkueessa (n = 507). Kaikki alaluokat yhdistyivät joihinkin kolmesta yläluokasta. Haastateltavat korostivat vuorovaikutustaidoista kuuntelun ja tunnetaitojen merkitystä. Tunnetaitojen merkityksen koettiin oleva tärkeä erityisesti pelisuorituksen aikana, kun taas kuuntelun koettiin olevan tärkeää keskusteluissa pelisuoritusten jälkeen. Myös yksilöiden joukkueurheilutausta nousi esille haastatteluissa ja sen koettiin olevan tärkeä osa vuorovaikutustaitojen kehitystä. Ryhmän kiinteyttä edistäviksi asioiksi koettiin yksilöllinen voitonhalu, positiivisen ilmapiirin luominen joukkueen sisälle sekä yhteisen toimintakulttuurin luominen. Voitonhalu koettiin yhdeksi isoimmaksi tekijäksi, mikä yhdistää pelaajia toteuttamaan asioita joukkueena. Positiivinen ilmapiiri auttaa joukkuetta suoriutumaan paremmin. Joukkueen yhteinen toimintakulttuuri auttaa positiivisen ilmapiirin luomisessa. Palautteen tärkeimmiksi kohdiksi nousivat rakentavan palautteen ajankohta, positiivisen palautteen merkitys sekä argumentoinnin taito. Rakentavan palautteen ajankohdalla koettiin olevan tärkeä merkitys, joka voi pahimmassa tapauksessa heikentää pelisuoritusta. Positiivisen palautteen merkitys korostui erityisesti hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä sekä siinä, että positiivista palautetta voisi antaa enemmän pienistä asioista. Argumentoinnin taito korostui keskustelutilanteissa, kun mietitään yhdessä peli- ja ongelmanratkaisutilanteita. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti e-urheilujoukkueiden valmentamisessa mutta myös yleisesti koko e-urheilukentällä, kun kyse on pelaajien ja valmentajien henkilökohtaisesta kehittymisestä. Jatkossa olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia, joissa tutkitaan tarkemmin valmentajan ja valmennettavan vuorovaikutussuhdetta e-urheilussa. Myös pelaajien ja valmentajien ominaisuuksista olisi tärkeää saada lisätutkimuksia.

The aim of the study was to learn what kind of interaction happens in esports teams and how it affects the performance of the esports team. The data was collected in Jyväskylä in fall 2021. We interviewed five (5) players and two (2) coaches, who are professionals in esports. The interviews followed the methods of semi-structured and thematic interviews. Six of the interviews were conducted remotely with TeamSpeak3 – program and one was conducted on the premises of the University of Jyväskylä. We chose qualitative data-driven content analysis as our method of analysis. The interview material accumulated a total of 150 pages in 12 fonts and 1,5 line spacing. As a result of the content analysis, 23 subcategories, 3 upper categories and one main category were formed. The three upper classes were interaction skills (n = 126), group cohesion (n = 151), and feedback (n = 230). The main category connecting these is the interaction in the team (n = 507). All subclasses merged into some of the three upper classes. Interviewees emphasized the importance of listening and emotional skills in interaction skills. The importance of emotional skills was felt to be important especially during game performance, while listening was felt to be important in discussions after game performance. The background of team sports of individuals was also highlighted in the interviews and was felt to be an important part of the development of interaction skills. The individual's desire to win, the creation of a positive atmosphere within the team and the creation of a common operating culture were perceived as factors that promote the group's cohesion. The desire to win was perceived as one of the biggest factors that unites players to accomplish things as a team. A positive atmosphere helps the team perform better. The team's common operating culture helps to create a positive atmosphere. The most important points of the feedback were the timing of constructive feedback, the importance of positive feedback and the ability to argue. The timing of constructive feedback was felt to be important, which can, in the worst case, degrade game performance. The importance of positive feedback was especially emphasized in maintaining a good atmosphere and in the fact that more positive feedback could be given on small things. The skill of argumentation was emphasized in discussion situations when thinking about game and problem-solving situations together. The results of this study can be used especially in the coaching of esports teams but also in the esports field in general when it comes to the personal development of players and coaches. In the future, it would be interesting to see studies that look more closely at the interaction between coach and trainee in esports. Further research on the characteristics of players and coaches would also be important.