Vuorovaikutus e-urheilujoukkueissa

Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli perehtyä siihen, millaista vuorovaikutusta eurheilujoukkueissa esiintyy ja miten vuorovaikutus vaikuttaa e-urheilujoukkueen toimintaan. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2021 haastatteluiden avulla. Haastattelimme viittä (5) pelaajaa ja kahta (2) valmentajaa, jotka ovat ammattilaisia e-urheilussa. Haastattelut noudattivat puolistrukturoidun ja teemahaastattelun menetelmiä. Kuusi haastattelua toteutettiin etäyhteydellä TeamSpeak3 – ohjelmalla ja yksi Jyväskylän yliopiston tiloissa. Analyysimenetelmäksi valitsimme laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Haastatteluaineistoa kertyi yhteensä 150 sivua 12 fontilla ja 1,5 rivivälillä. Sisällönanalyysin tuloksena muodostui 23 alaluokkaa, 3 yläluokkaa ja yksi pääluokka. Kolme yläluokkaa olivat vuorovaikutustaidot (n = 126), ryhmän kiinteys (n = 151) ja palaute (n = 230). Näitä yhdistävä pääluokka on vuorovaikutus joukkueessa (n = 507). Kaikki alaluokat yhdistyivät joihinkin kolmesta yläluokasta. Haastateltavat korostivat vuorovaikutustaidoista kuuntelun ja tunnetaitojen merkitystä. Tunnetaitojen merkityksen koettiin oleva tärkeä erityisesti pelisuorituksen aikana, kun taas kuuntelun koettiin olevan tärkeää keskusteluissa pelisuoritusten jälkeen. Myös yksilöiden joukkueurheilutausta nousi esille haastatteluissa ja sen koettiin olevan tärkeä osa vuorovaikutustaitojen kehitystä. Ryhmän kiinteyttä edistäviksi asioiksi koettiin yksilöllinen voitonhalu, positiivisen ilmapiirin luominen joukkueen sisälle sekä yhteisen toimintakulttuurin luominen. Voitonhalu koettiin yhdeksi isoimmaksi tekijäksi, mikä yhdistää pelaajia toteuttamaan asioita joukkueena. Positiivinen ilmapiiri auttaa joukkuetta suoriutumaan paremmin. Joukkueen yhteinen toimintakulttuuri auttaa positiivisen ilmapiirin luomisessa. Palautteen tärkeimmiksi kohdiksi nousivat rakentavan palautteen ajankohta, positiivisen palautteen merkitys sekä argumentoinnin taito. Rakentavan palautteen ajankohdalla koettiin olevan tärkeä merkitys, joka voi pahimmassa tapauksessa heikentää pelisuoritusta. Positiivisen palautteen merkitys korostui erityisesti hyvän ilmapiirin ylläpitämisessä sekä siinä, että positiivista palautetta voisi antaa enemmän pienistä asioista. Argumentoinnin taito korostui keskustelutilanteissa, kun mietitään yhdessä peli- ja ongelmanratkaisutilanteita. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti e-urheilujoukkueiden valmentamisessa mutta myös yleisesti koko e-urheilukentällä, kun kyse on pelaajien ja valmentajien henkilökohtaisesta kehittymisestä. Jatkossa olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia, joissa tutkitaan tarkemmin valmentajan ja valmennettavan vuorovaikutussuhdetta e-urheilussa. Myös pelaajien ja valmentajien ominaisuuksista olisi tärkeää saada lisätutkimuksia.