Suomalaista työelämää turvaamassa : työsuojelua koskevan käsitteistön muutokset 1970-2010

Abstract

Työsuojelu käsitteenä rakentui vielä 1970-luvun alussa vahvasti fyysisten terveysriskien torjunnan ympärille. Käsitteen sisällöt ja määritelmät laajentuivat kuitenkin nopeasti seuranneiden vuosikymmenten aikana toteutettujen työsuojelu-uudistusten myötä. Työsuojelun määritelmään ja käytännön toimintaan sisällytettiin sosiaalinen ja psyykkinen näkökulma, mikä merkitsi samalla suojelutoiminnan lähtökohtien ja tavoitteiden huomattavaa moninaistumista.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan työsuojelun käsitteistössä ja käytänteissä tapahtuneita muutoksia valtakunnallisella tasolla vuosien 1970–2010 välillä. Lisäksi tutkielman tavoitteena on tarkastella työsuojelun merkityksiä työntekijä- ja työnantajapuolten näkökulmista, sekä ajoittaa työhyvinvoinnin käsitteen ilmaantuminen työsuojelun sanastoon. Käytetty aikarajaus määräytyi ensisijaisesti lähdeaineiston saatavuuden ja julkaisuajankohtien perusteella.

Tutkielman lähdeaineistona käytän 1970- ja 1980-lukujen osalta tutkimuslaitosten ja viranomaistahojen, kuten Työterveyslaitoksen ja Työsuojeluhallituksen tuottamia tutkimusraportteja. 1990- ja 2000-lukuja käsittelevään aineistoon taas sisältyvät sosiaali- ja terveysministeriön raporttijulkaisut, kuten vuoden 1998 työsuojelustrategia seurantaraportteineen. Raporttien pohjalta on mahdollista tarkastella työsuojelun kannalta keskeisiä aihealueita eri vuosikymmenten osalta ja havainnoida niissä käytettyä käsitteistöä aiheen tiimoilta. Lisäksi tutkimuskohteena ovat raporteissa käydyt diskurssit esimerkiksi työmarkkinaosapuolten välillä.

Työsuojelun käsitteistössä tapahtuneet muutokset ilmensivät työelämässä eri aikoina painottuneita terveysriskejä ja ongelmakohtia. Toisaalta käsitteistön kehitys oli usein etupainotteista käytännön työelämään verrattaessa, jolloin työsuojelu-uudistukset tulivat näkyviksi käytetyissä käsitteissä aiemmin kuin työpaikoilla. Työsuojelun tavoitteet laajentuivat jokaisen tutkitun vuosikymmenen aikana, ja 2000-luvulle tultaessa suojelutoiminnalla pyrittiin turvaamaan fyysisen terveyden lisäksi työntekijöiden henkinen hyvinvointi kokonaisvaltaisesti. Työhyvinvoinnista tuli työsuojelutoiminnan lähtökohta ja tärkein tavoite.