Hossan kalattomien lampien sulkahyttyslajisto ja lajien esiintymisen yhteys ympäristötekijöihin
Tekijät
Päivämäärä
2021Vesihyönteisillä on merkittävä rooli makeiden vesien ravintoverkossa, koska ne kattavat suuren osan vesien selkärangattomista. Eräs vesihyönteisheimo on sulkahyttyset, joiden toukat ovat vesistöissä tärkeitä petoja sekä saaliita kaloille. Sulkahyttyset voidaan karkeasti jakaa järvi- ja lampilajeihin niiden elinympäristön perusteella. Tähän mennessä lauhkean vyöhykkeen tutkimuksissa on keskitytty järvilajeihin. Lampilajit, jotka elävät kalattomissa vesissä ovat huonommin tunnettuja. Suomesta on esimerkiksi hiljattain löydetty kaksi uutta lajia, joista toinen kuvattiin tieteelle uutena. Tutkimuksessa selvitettiin 1) Hossan alueen sulkahyttyslajistoa sekä 2) onko sulkahyttysten lajimäärä ja runsaus yhteydessä ympäristötekijöihin kalattomissa lammissa. Tutkimusalueelta valittiin 20 kalatonta lampea, joista kerättiin sulkahyttysten toukkia sekä mitattiin ympäristömuuttujia alku- ja loppukesällä. Alueelta löytyi kahdeksan lajia (73 % Suomen lajeista) kaikista kolmesta Suomessa tavattavasta suvusta. Runsaslukuisena esiintyivät Chaoborus-suvun lajit ja harvalukuisena Mochlonyx ja Cryophila -sukujen lajit. Sulkahyttysten lajimäärä vaihteli lammessa 0–3 välillä ja runsaus 0–450 yks/m3. Lajimäärä ja runsaus olivat heikosti yhteydessä suureen osaan ympäristömuuttujista. Tutkimuksen perusteella Hossan alueella elää monimuotoinen sulkahyttyslajisto, ja usean lajin alueelliset levinneisyystiedot tarkentuivat. Sulkahyttyset näyttäisivät sietävän monenlaisia olosuhteita, vaikka eri lajit saattavat elää hieman erilaisessa elinympäristössä. Tutkimuksen tieto on pohjana lajiston seurannalle ja uhanalaisuuden arvioinnille.
...
Aquatic insects dominate invertebrate fauna in most freshwater ecosystems. Chaoboridae, commonly known as phantom midges, are an aquatic insect family. The larvae are common planktonic predators and prey to planktivorous fish. Chaoboridae can be divided into lake-dwelling and pond-dwelling species. The studies made in the boreal zone have focused on lake species so far. In contrast, the species that live in fishless ponds are less known. The same applies to Finland, where two new species have recently been found. The aim was to study 1) Chaoboridae fauna in the Hossa area and 2) which environmental factors correlate with the species richness and abundance of Chaoboridae in boreal fishless ponds. From the study area located in Hossa, 20 fishless ponds were selected. Larvae of Chaoboridae were collected and environmental variables were measured early and late summer. Eight species (73 % of Finland’s species) were found from three genera. Chaoborus appeared to be abundant, and Mochlonyx and Cryophila in small numbers. The number of Chaoboridae in the pond varied from 0 to 3 and the abundance between 0 and 450 individuals m3. Species richness and abundance were weakly correlated to the many environmental variables. As conclusion, the Hossa area have diverse Chaoboridae fauna, and regional distribution data for several species were refined. Chaoboridae appear to withstand a wide range of conditions, although the species may live in slightly different habitats. The acquired knowledge is the basis for species monitoring and endangerment assessment.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Estimating Cecidomyiidae (Diptera) species richness in Finland using DNA barcoding
Kiljunen, Niina (2022)Cecidomyiidae is a hyperdiverse but inadequately studied dipteran family. The number of described Cecidomyiidae species in the world is 6600 but the true species count is still regarded as unknown. Based on DNA barcodes, ... -
Seasonality of bacterioplankton in subarctic ponds above and below treeline
Roiha, Toni (2009) -
Itä-Lapin kalattomien lampien nektiset hyönteisyhteisöt ja niiden yhteys olosuhteisiin
Laine, Erkka (2021)Biologinen monimuotoisuus vähenee ihmistoiminnan vaikutuksesta kiihtyvällä tahdilla. Yksi syy maailmanlaajuisen sukupuuttoaallon takana on ilmastonmuutos. Ilmaston lämpenemisen ja sadannan muuttumisen seurauksena erilaiset ... -
Variation in developmental mode and its effects on divergence and maintenance of populations
Kesäniemi, Jenni (University of Jyväskylä, 2012)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.