SIB-hankkeen riskit ja riskienhallinta kunnan näkökulmasta

Abstract

Suomessa käytetään vuosittain miljardeja euroja julkisia varoja ehkäistävissä olevien ongelmien korjaamiseen. SIB-malli eli tulosperusteinen rahoitussopimus tarjoaa kunnille rahoituskeinon, jonka avulla sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin voidaan puuttua ennaltaehkäisevästi. SIB-malli mahdollistaa julkisten palveluiden tuottamisen yksityistä pääomaa hyödyntämällä. Tässä tutkielmassa SIB-mallia lähestytään riskien ja riskienhallinnan kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia riskejä SIB-hanke voi sisältää kunnan näkökulmasta, sekä millaista riskienhallintaa kunnissa toteutetaan. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään kuntien näkemyksiä nykyisen tekemisen riskisyydestä, eli arvioida, kuinka suurena riskinä kunnat näkevät sen, että SIB-hankkeen tarjoamaa mahdollisuutta ei hyödynnetä. Tämä tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista, sekä haastateltavilta saaduista kirjallisista materiaaleista. Tarkoituksena oli saada aineiston avulla mahdollisimman kattava ja syvällinen ymmärrys SIB-hankkeen mahdollisesti sisältämistä riskeistä ja kuntien riskienhallinnasta. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä tutkimuksen tekohetkellä neljä kuntaa lähti mukaan Lapset-SIB II-hankkeen toteuttamiseen, tavoitteenaan lisätä lasten, nuorten sekä lapsiperheiden hyvinvointia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kunnissa on tehty systemaattisesti työtä SIB-hankkeen riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Tutkimuksessa tarkasteltujen kuntien osalta selvisi, että kuntien keinot hallita riskejä ovat melko samanlaisia, mutta panostuksen määrä vaihtelee kunnittain. Kuntien ja alan asiantuntijoiden mielipiteet eroavat toisistaan jonkin verran, mutta kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä SIB-mallin tarjoamasta mahdollisuudesta tehdä asiat toisin. Kunnissa pidetään riskisenä vaihtoehtona myös sitä, ettei SIB-hanketta toteuteta. Yleisesti voidaan todeta, että kuntien suhtautuminen SIB-malliin on enemmän myönteinen kuin kielteinen.