Kokemuksia hyvinvointianalyysin vaikutuksesta terveyskäyttäytymiseen

Abstract

Tässä tutkielmassa tutkitaan työnantajan tarjoaman hyvinvointianalyysin vaikutusta terveyskäyttäytymiseen asiantuntijan näkökulmasta. Asiantuntijalla tarkoitetaan asiantuntijatason työtehtävissä työskentelevää henkilöä. Aihetta tutkitaan kirjallisuuskatsauksen ja fenomenografisen tutkimuksen keinoin. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään hyvinvointiteknologioita ja mitatun minuuden ilmiötä. Mitattu minuus on mitä tahansa ihmisen ominaisuuden mittaamista ja seurantaa. Hyvinvointiteknologioilla taas tarkoitetaan kaikkia itsen seurannan digitaalisia välineitä, joilla näitä ominaisuuksia voidaan mitata. Teknologian näkökulmasta kirjallisuuskatsauksessa on esitelty teknologian hyväksymismalleja. Terveyskäyttäytymisen muutosta havainnollistetaan transteoreettisen terveyskäyttäytymisen muutosmallin kautta. Mallin mukaan terveyskäyttäytymisen muutos on kuusivaiheinen prosessi, jossa liikutaan eteen tai taakse muutosprosessien tai takaiskujen vaikutuksesta. Lisäksi tutkielmassa otetaan huomioon kriittiset kokemukset, joilla tarkoitetaan ihmisen kertomusta poikkeuksellisen positiivisesta tai negatiivisesta tapahtumasta häneltä kysyttäessä. Empiirinen osuus toteutettiin laadullisena teemahaastatteluna. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä asiantuntijatehtävässä työskentelevää henkilöä, jotka ovat osallistuneet työnantajan tarjoamaan hyvinvointianalyysiin. Tutkimusten tulosten perusteella voidaan todeta, ettei hyvinvointianalyysi juurikaan muuttanut haastateltavien terveyskäyttäytymistä. Sen sijaan analyysi voi toimia muutosprosessin tavoin apuna muutoksessa etenemiselle. Teknologian omaksumiseen vaikuttavat tekijät, kuten subjektiivinen normi, imago tai vapaaehtoisuus vaikuttavat analyysiin osallistumisen motivaatiotekijöihin. Kriittiset kokemukset eivät myöskään vaikuta suoraan haastateltavien terveyskäyttäytymisen muutokseen, mutta ne voivat oletetusti myös toimia muutosprosessien tai takaiskujen tavoin.

This thesis focuses on the experiences of the impact of well-being analysis on health behavior from an expert’s perspective. An expert means a person working in an expert-level position. The topic is studied through literature review and empirical research. The literature review deals with well-being technologies and the phenomenon of the quantified self. The quantified self is any measure and observation of a human trait. Welfare technologies, on the other hand, refer to all digital means of self-monitoring with which these characteristics can be measured. From the perspective of technology, the literature review presents technology acceptance models. The change in health behavior is illustrated through a transtheoretical model of change in health behavior. According to the model, a change in health behavior is a six-step process in which one moves forward or backward as a result of change processes or relapse. In addition, critical incident theory is covered, referring to a person's report of an exceptionally positive or negative event when asked about it. The empirical part was carried out as a qualitative thematic interview. Ten people, working in expert positions and who have participated in well-being analysis provided by the employer, were interviewed. Based on the results of the research, it can be stated that the information obtained from the well-being analysis does not have a major effect on the expert's health behavior. Instead, analysis, like a process of change, can serve to help the process move forward. Factors influencing technology adoption, such as subjective norm, image, or volunteerism, influence motivational factors for participation in the analysis. Critical experiences also do not directly affect a change in health behavior, but they are also expected to act as processes of change or relapses.