Käyttöliittymäsuunnittelun mahdollisuudet käyttäjän kokeman teknostressin lieventämisessä

Abstract

Teknostressi on ollut terminä käytössä jo 1980-luvulta lähtien, mutta teknostressin kokeminen on jatkuvasti lisääntynyt yleistyneen teknologian myötä. Teknostressi vaikuttaa ihmisten asenteisiin teknologiaa kohtaan, ja stressaavaksi mielletyn teknologian käyttö saatetaan lopettaa tai ainakin tyytyväisyys käytettävää teknologiaa kohtaan vähentyy. Teknostressillä on katsottu olevan kielteistä vaikutusta myös innovaatiokykyyn, tuottavuuteen, tiedonkäsittelyn laatuun sekä työtyytyväisyyteen, joka puolestaan vähentää sitoutumista organisaatioon ja siellä työskentelyyn. Siksi jo pelkästään organisatorisista syistä on tärkeää löytää teknostressin aiheuttajat sekä keinot, joilla voidaan lieventää teknostressin syntymistä, ja sitä kautta vähentää sen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Teknologian käyttö on kuitenkin yleistynyt myös vapaa-ajalla, joten teknostressin tutkiminen on tärkeää yksilöidenkin kannalta. Teknostressiä on tutkittu laajasti, mutta sen yhteyttä käyttöliittymien ominaisuuksiin ei ole juurikaan tutkittu. Tässä tutkielmassa haluttiin tarkastella nimenomaan käyttöliittymäsuunnittelun ja teknostressitekijöiden suhdetta toisiinsa, ja etsittiin vastausta siihen, mitkä käyttöliittymän osat voivat vaikuttaa teknostressin muodostumiseen sekä miten käyttöliittymäsuunnittelulla voidaan pyrkiä lieventämään käyttäjän kokemaa teknostressiä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa, integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkielmassa esitettiin, että käyttöliittymän ominaisuuksien ja teknostressitekijöiden välille voidaan löytää yhteyksiä. Yhteyksiä ja päällekkäisyyksiä löydettiin etenkin teknologisen ylikuormituksen ja teknologisen monimutkaisuuden osalta. Näin ollen käyttöliittymäsuunnittelun mahdollisuudet kannattaa huomioida pohtiessa mahdollisuuksia lieventää teknostressitekijöiden vaikutusta yksilöihin. Tutkielmassa kuvattiin erilaisia keinoja parantaa käyttöliittymän ominaisuuksia siten, että ne eivät ole myötävaikuttamassa teknostressin syntyyn. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi tarpeettoman tiedon vähentäminen, ymmärrettävyyden parantaminen, ja sitä kautta ajattelun tarpeen vähentäminen, käytettävyysominaisuuksien parantaminen, ongelmatilanteiden välttäminen sekä käyttöliittymän suunnittelu saavutettavaksi ja joustavaksi siten, että se toimii eri käyttäjien tarpeisiin.

As a term, technostress has been in use since the 1980s, but the experience of technostress has steadily increased with the spread of technology. Technostress affects people's attitudes towards technology, and the use of technology that is perceived as stressful may be stopped, or at least satisfaction with the technology used may decrease. Technostress has also been considered to have a negative impact on the ability to innovate, productivity, the quality of data processing and the job satisfaction, which in turn reduces the commitment to the organisation and the willingness to work there. Therefore, for purely organisational rea-sons, it is important to find the causes of technostress and ways to alleviate the occurrence of technostress, and thereby reduce its impact on the well-being of employees. However, the use of technology has also become more common in leisure time, so researching technostress is important for individuals too. Technostress has been extensively studied, but its relationship to user interface features has seen little research. The aim of this thesis was to look specifically at the relationship of user interface design and technostress factors, and to find an answer to which user interface features can influence technostress formation and how user interface design can be utilized with the aim to influence perceived technostress. A descriptive, integrative literature review was used as the research method. The thesis presented that connections can be found between the features of the user interface and the stressors of technology. Connections and overlaps were found, especially regarding techno-overload and techno-complexity. Therefore, the potential of user interface design should be noted when considering the possibilities of mitigating the impact of stressors on individuals. The thesis described various ways to improve the features of the user interface so that they do not contribute to the emergence of technostress. Such means include reducing unnecessary information, improving comprehensibility, and thereby reducing the need to think, improving usability features, avoiding problematic situations, and designing the interface to be accessible and flexible to meet the needs of different users.