Rekrytoijien vuorovaikutusosaaminen ja siihen liittyvät haasteet työhaastatteluissa

Abstract

Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli kuvata ja ymmärtää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia rekrytoijilla on työhaastattelutilanteessa tarvittavasta vuorovaikutusosaamisesta, sen merkityksestä sekä vuorovaikutusosaamiseen liittyvistä haasteista. Rekrytoijien vuorovaikutusosaamisella tarkoitettiin tietoa tehokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta viestintäkäyttäytymisestä työhaastattelutilanteessa, motivaatiota ja taitoa toimia haastatteluissa tavalla, jonka vuorovaikutusosapuolet kokevat olevan tehokasta ja tarkoituksenmukaista, taitoa ennakoida, suunnitella, säädellä ja arvioida viestintäkäyttäytymistä sekä noudattaa eettisiä periaatteita, jotka eivät vaaranna vuorovaikutussuhteita eivätkä loukkaa vuorovaikutusosapuolia. Tutkielman aineisto kerättiin teknologiavälitteisesti toteutettujen teemahaastatteluiden avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti teemoittelun ja luokittelun keinoin.

Työhaastattelutilanne edellyttää rekrytoijilta monipuolisesti vuorovaikutusosaamista. Vuorovaikutusosaaminen onkin miltei keskeisin edellytys rekrytoijien työlle. Työhaastatteleminen vaatii rekrytoijilta ymmärrystä työhaastatteluvuorovaikutuksesta, omasta roolistaan ja työhaastattelun tavoitteista, mutta myös taitoa ennakoida ja suunnitella työhaastatteluvuorovaikutusta. Rekrytoijien on kyettävä arvioimaan omaa vuorovaikutuskäyttäytymistään, motivoitumaan työhaastattelemisesta, tunnistamaan ja kontrolloimaan omia tunnetilojaan, luomaan toimiva viestintäilmapiiri, kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään, omaksumaan positiivinen asenne ja tarkoituksenmukainen viestintätyyli, mukauttamaan omaa viestintäkäyttäytymistään, noudattamaan haastatteluetikettiä, kuuntelemaan aktiivisesti, argumentoimaan vakuuttavasti sekä toisaalta antamaan että vastaanottamaan palautetta. Rekrytoijien vuorovaikutusosaamiseen työhaastattelussa liittyy kuitenkin useita erilaisia haasteita. Rekrytoijien voi olla haasteellista reagoida tarkoituksenmukaisesti hakijoiden voimakkaisiin tunnereaktioihin, hyödyntää huumoria, mukauttaa vuorovaikutuskäyttäytymistään, johtaa keskustelua tai kuunnella. Myös substanssiosaamisen puute, toimivan viestintäilmapiirin epäonnistunut luominen sekä heikko valmistautuminen työhaastatteluun tuottavat rekrytoijille haasteita. Rekrytoijien negatiivinen mieliala, asennoitumishaasteet ja motivaation puute nekin osaltaan vaikeuttavat työhaastattelemista. Rekrytoijien vuorovaikutusosaaminen ja sen haasteet teknologiavälitteisissä työhaastatteluissa olivat pitkälti samankaltaisia kuin kasvokkaishaastatteluissa, joskin joitain yksittäisiä erityispiirteitä oli löydettävissä.

Tämä tutkielma lisää ymmärrystä rekrytoijien vuorovaikutusosaamisesta ja siihen kytkeytyvistä haasteista työhaastattelutilanteessa. Tulokset ovat hyödyllisiä niin rekrytoijille, hakijoille kuin organisaatioillekin ja ovat hyödynnettävissä laajasti esimerkiksi rekrytoijien koulutuksessa. Toisaalta tämä tutkielma vahvistaa myös tutkimustarpeen vuorovaikutusosaamisen tutkimukselle työelämän kontekstissa.