Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKokko, Katja
dc.contributor.authorStrömberg, Sanna
dc.date.accessioned2021-05-11T06:06:58Z
dc.date.available2021-05-11T06:06:58Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75431
dc.description.abstractArki työelämässä on muuttunut vaatimusten ja epävarmuuden lisääntyessä. Muutoksen keskellä työhyvinvoinnin edistäminen ja varhaisen eläköitymisen vähentäminen on tärkeää erityisesti yksilön elämänlaadun ja kansantalouden kannalta. Sopeutuminen työssä tapahtuviin muutoksiin edellyttää työntekijältä ammatillisen identiteetin muokkaamista, pohdintaa millaisiin arvoihin ja tavoitteisiin on valmis sitoutumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko ammatillinen identiteetti yhteydessä työhyvinvointiin ja eläköitymiseen. Ammatillista identiteettiä tarkasteltiin Marcian teorian neljän identiteettistatuksen avulla, jotka ovat selkiintymätön, omaksuttu, etsivä ja saavutettu. Työhyvinvointi määriteltiin työhön sitoutumisen, työtyytyväisyyden, työholismin ja työuupumuksen kokemuksina. Eläkkeelle siirtymisen ajankohta ja eläkeikätoive kuvasivat eläköitymistä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Jyväskylän yliopistossa meneillään olevaa Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimuksen vuosina 2020–2021 kerättyä aineistoa. Tuolloin tutkittavat olivat noin 61-vuotiaita. Tähän tutkimukseen osallistui yhteensä 203 tutkittavaa, joista naisia oli 107 ja miehiä 96. Ammatillinen identiteettistatus selvitettiin puolistrukturoidun haastattelun avulla, jonka perusteella haastattelija arvioi tutkittavan identiteettistatuksen. Työhön sitoutumista, työtyytyväisyyttä, työholismia ja työuupumusta mitattiin haastattelun yhteydessä täytetyillä lomakkeilla tai osana postitettua elämäntilannekyselyä. Eläkkeelle siirtymisen ajankohta ja eläkeikätoive selvitettiin myös elämäntilannekyselyllä. Naisten ja miesten välisiä eroja eri muuttujien osalta tarkasteltiin Pearsonin 2-riippumattomuustestillä, Mann-Whitney U -testillä sekä sovitettujen standardoitujen jäännösten avulla. Spearmanin korrelaatiokertoimen avulla tarkasteltiin muuttujien välisiä korrelaatioita. Ammatillisen identiteetin yhteyttä työhyvinvointiin, eläkeikätoiveeseen ja eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan analysoitiin Kruskal-Wallis ja Mann-Whitney U -testeillä. Ammatillinen identiteetti oli yhteydessä työhön sitoutumisen ja työtyytyväisyyden tuntemusten kanssa. Selkiintymättömän identiteetin omaavilla henkilöillä työhön sitoutuminen oli vähäisempää kuin omaksutun identiteetin ja saavutetun identiteetin omaavilla henkilöillä. Lisäksi ammatilliseen identiteettiin sitoutuneet henkilöt kokivat enemmän työhön sitoutumista ja työtyytyväisyyttä verrattuna ammatilliseen identiteettiin sitoutumattomiin henkilöihin. Ammatillisella identiteetillä ei ollut yhteyttä eläkeikätoiveeseen ja eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan. Työtyytyväisyyden ja työhön sitoutumisen tuntemukset vaihtelevat ammatillisen identiteettistatusten välillä. Työntekijöiden ammatillisen identiteetin vahvistamiseen tulisi kiinnittää huomiota, koska ammatilliseen identiteettiin sitoutumisen avulla työntekijä voi tunnistaa paremmin omat vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa sekä asettaa itselleen sopivia päämääriä, joiden tavoittelemiseen sitoutuu.fi
dc.description.abstractEveryday life in working life has changed with increasing demands and uncertainty. In the middle of change, promoting well-being at work and reducing early retirement is particularly important for the individual’s quality of life and the political economy. Adapting to changes in work requires the employee to modify his or her occupational identity, reflect on what values and goals he or she is ready to commit to. The purpose of this study was to investigate whether occupational identity is related to well-being at work and retirement. Occupational identity was examined using the four identity statuses of Marcia’s theory, which are diffused, moratorium, foreclosed, and achieved. Well-being at work was defined as experiences of work engagement, job satisfaction, workaholism and burnout. Retirement was described by retirement age and the preferred age of retirement. This study was based on the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) and particularly its latest data collection phase in 2020–2021. At that time, the participants were aged about 61 years. A total of 203 participated in this study, of whom 107 were women and 96 men. Occupational identity status was measured using a semi-structured interview in which the interviewer assessed the identity status of participants. Work engagement, job satisfaction, workaholism and burnout were measured with questionnaires as a part of the interview or a mailed Life Situation Questionnaire (LSQ). Retirement age and the preferred age of retirement were inquired by LSQ. Gender differences in different variables were examined using Pearson’s chi-square test, Mann-Whitney U test and adjusted standardized residuals. Correlations between variables were examined using Spearman’s correlation coefficients. Kruskal-Wallis test and Mann-Whitney U test were used to analyze the relationship between occupational identity and well-being at work, retirement age and the preferred age of retirement. Occupational identity was associated with work engagement and job satisfaction. Participants with a diffused occupational identity had less engagement to work than participants with a foreclosed identity and the participants with an achieved identity. In addition, participants committed to occupational identity experienced more commitment to work and higher job satisfaction compared to those who were not committed to occupational identity. No statistically significant relationship of the occupational identity to retirement age and the preferred age of retirement was observed. Job satisfaction and work engagement vary between occupational identity statuses. Attention should be paid to strengthening the occupational identity of employees. By committing to an occupational identity, the employee can better identify his or her strengths and interests, as well as set suitable goals for himself or herself to pursue.en
dc.format.extent48
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleAmmatillisen identiteetin yhteys työhyvinvointiin ja eläköitymiseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202105112716
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineGerontologia ja kansanterveysfi
dc.contributor.oppiaineGerontology and Public Healthen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50423
dc.subject.ysokeski-ikä
dc.subject.ysoeläkkeelle siirtyminen
dc.subject.ysoammatti-identiteetti
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot