Show simple item record

dc.contributor.advisorKujala, Urho
dc.contributor.advisorHeinonen, Ilkka
dc.contributor.advisorSjöros, Tanja
dc.contributor.authorJohansson, Riitta
dc.date.accessioned2021-04-30T09:54:59Z
dc.date.available2021-04-30T09:54:59Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75255
dc.description.abstractSäännöllisen fyysisen aktiivisuuden terveyttä edistävät sekä ylläpitävät vaikutukset ovat kiistattomia ja vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia. Vaikka fyysisen aktiivisuuden tuomat terveyshyödyt tunnetaan, samaan aikaan tiedetään myös runsaan paikallaanolon olevan sairastumisen riskitekijä. Luotettava fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon arviointi on tärkeää, sillä huoli vähäisestä fyysisestä aktiivisuudesta ja lisääntyneestä paikallaanolosta on maailmanlaajuinen. Arviointimenetelmien avulla pyritään lisäämään tietoa fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteyksistä terveyteen sekä määrittämään interventioiden vaikuttavuutta. Vaikka fyysisen aktiivisuuden arviointimenetelmiä on olemassa valtava määrä, yhtenäisille ja helposti toteutettaville menetelmille on tarvetta etenkin laajamittaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko kyselylomakkeiden avulla arvioitu fyysinen aktiivisuus ja paikallanolo yhteydessä liikemittarilla mitattujen tietojen kanssa. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli tutkia, korreloivatko liikemittarilla mitatut tiedot liikuntakyselyiden tulosten kanssa. Toiseksi selvitettiin, mitkä yksittäisistä kysymyksistä korreloivat eniten mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallanolon kanssa. Kysymysten selitysastetta tarkasteltiin myös lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon arvioinnissa eroa miesten ja naisten välillä. Tässä tutkielmassa hyödynnettiin Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin yhteistyössä tekemän (EXSIT) tutkimuksen aineistoa. Tämä aineisto on peräisin tutkimuksen seulontavaiheesta. Tässä tutkielmassa tutkittavia oli yhteensä 144, joista enemmistö (n=102) oli naisia. Tutkittavat olivat 40–65-vuotiaita, eivätkä oman arvionsa mukaan täyttäneet UKK-instituutin terveysliikuntasuosituksia. Tutkimuksessa fyysiseen aktiivisuuden mittaamiseen käytettiin UKK AM30 liikemittaria (UKK Terveyspalvelut Oy, Tampere, Suomi). Fyysisen aktiivisuuden itsearviointiin käytettiin Baecken ym. (1982) liikuntakyselyä ja itse laadittua kysymyssarjaa. Tutkimuksen päähavainto oli, että useiden kyselyillä ja liikemittarilla mitattujen muuttujien välillä oli yhteyttä, vaikka korrelaatiot jäivätkin melko heikoiksi (<0.40). Parhaiten paikallaanoloa ja fyysistä aktiivisuutta kuvasivat kysymykset ”töissä seisot”, ”töissä kävelet”, ”työpäivän aikana hikoilet” ja ”vapaa-aikana pyöräilet”, vaikka lineaarisen regressioanalyysin perusteella yksittäisten kysymysten selitysasteet jäivät melko pieniksi. Miesten ja naisten välillä ei havaintojen mukaan ollut paljonkaan eroa. Jatkossa olisi hyvä pohtia vielä tarkemmin kysymysten asettelua ja rakennetta siten, että niillä saadaan mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa fyysisestä aktiivisuudesta ja paikallaanolosta. Lisäksi kyselyissä käytetyt käsitteet tulee määritellä tarkasti etenkin erityisryhmät huomioiden.fi
dc.description.abstractThe effects of regular physical activity in health promotion and maintenance are undeniable and based on strong research evidence. Although the health benefits of physical activity are known, at the same time, abundant inactivity is declared to be an independent health risk factor. Reliable assessment of physical activity and sedentary behaviour is important, as concerns about increased inactivity are global. Evaluation methods aim to increase knowledge of the effects of physical activity and inactivity on health and to determine the effectiveness of interventions. Although there is a huge number of methods for assessing physical activity, there is a need for comparable and easy-to-implement methods, especially in large-scale epidemiological studies. The purpose of this study was to determine the associations between the physical activity and sedentary behaviour data assessed using questionnaires and accelerometers. The primary objective of the study was to investigate if the devise-measured data correlated with physical activity surveys. Secondly, the aim was to determine which questions correlated the most with devise-measured physical activity and sedentary behaviour. The coefficient of determination of the questions was further examined using linear regression analysis. In addition, it was examined whether there is a difference between men and women in the measured physical activity and sedentary behaviour. This thesis is based on data of the (EXSIT) study conducted at the Turku PET Centre between April 2017 and May 2019. The data in this study is obtained from the screening phase of the study. The total number of subjects in this study was 144, of which approximately 71% were women. The subjects were 40–65-year-olds who according to self-reports did not meet the UKK Institute's physical activity recommendations for health. In the study, UKK AM30 accelerometer (UKK Institute, Tampere, Finland) was used to measure physical activity. Two questionnaires were used for self-assessment of physical activity. The main finding of the study was that there was correlation between several variables measured by questionnaires and accelerometer, although the correlations remained relatively weak (<0.40). Sedentary behaviour and physical activity were best described by the questions “standing at work,” “walking at work,” “sweating during the workday,” and “cycling at leisure-time,” although linear regression analysis also showed relatively weak associations for individual questions. There was not much difference between men and women, according to the findings. In the future, it would be advisable to consider the formation of questions in more detail and in such a way that they assess the daily amount of physical activity exactly. In addition, the concepts should be carefully defined considering the specific group that is being investigated.en
dc.format.extent63
dc.language.isofi
dc.subject.otherpaikallaanolo
dc.subject.otherkiihtyvyysanturi
dc.subject.otherliikemittari
dc.subject.otherkyselylomake
dc.titleItsearvioidun fyysisen aktiivisuuden yhteys liikemittarilla mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202104302571
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysoliikkumattomuus
dc.subject.ysoarviointimenetelmät
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/arkistotyoasema..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/collections/archival-workstation).en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record