Vanhempien, kavereiden, liikunnanopettajan sekä valmentajan sosiaalisen tuen yhteys lasten ja nuorten liikkumismotivaatioon

Liitu-tutkimuksen (2019) mukaan liikuntasuositusten mukaisesti liikkuvia 7–15-vuotiaita oli keväällä 2018 enään reilu kolmannes tutkittavista. Osa lapsista ja nuorista on vaarassa syrjäytyä kokonaan liikunnasta. Motivaatio on keskeinen tekijä liikkumisen kannalta. Liikunnasta sisäisesti motivoituneet viihtyvät liikunnan sekä urheilun parissa ja saavat siitä todennäköisemmin elinikäisen elämäntavan. Työ rakentuu Decin ja Ryanin (2017) itsemääräämisteoriaan, jonka avulla aiemmassa tutkimuksessa on selitetty ihmisten motivoitumista eri tilanteissa. Teoria perustuu ihmisen kolmen psykologisen perustarpeen tyydyttämiseen; autonomia, pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Psykologisten perustarpeiden tyydyttäminen tukee ihmisen sisäistä motivoitumista ja hyvinvointia. Sosiaalisella tuella saattaa olla vaikutusta liikkumismotivaation laatuun eri liikkumisympäristöissä. Tässä tutkimuksessa sosiaalisella tuella tarkoitetaan lasten ja nuorten vanhempien, liikunnanopettajien, ystävien ja valmentajien antamaa sosiaalista tukea. Tässä tutkimuksessa käytetään Taiturit (2022) hankkeen aineistoa, jolla selvitettiin sosiaalisten tukien yhteyttä 10–13-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumismotivaatioon. Syksyn 2021 aikana aineistoa kerättiin 250 10–13-vuotiaalta lapselta sekä heidän huoltajaltansa ja kyseinen aineisto toimii tämän tutkimuksen aineistona. Lopullinen yhteisotanta tulee olemaan 950 lasta ja heidän huoltajaansa. Taiturit -hanke on jatkoseurantaa Taitavat tenavat ja Liikkuva perhe -hankkeille. Tutkimuksemme tulosten mukaan sosiaalisista tukijoista ainoastaan kavereilla oli yhteys lasten ja nuorten sisäiseen motivaatioon. Sen sijaan sosiaalisista tukijoista perheen äidillä sekä lapsen tai nuoren iällä havaittiin yhteys ulkoiseen säätelyyn. Psykologisista perustarpeista pätevyyden kokemukset olivat yhteydessä sisäiseen motivaatioon ja autonomian kokemukset ulkoiseen säätelyyn. Tutkimuksemme päätulosten mukaan kaverien sosiaalisella tuella pätevyyden kokemuksiin oli yhteys lasten ja nuorten sisäiseen motivaatioon. Sen sijaan isän sosiaalisella tuella autonomian kokemuksiin löytyi yhteys ulkoiseen säätelyyn. Tämän lisäksi, mitä enemmän lapset ja nuoret saivat sosiaalista tukea valmentajalta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kokemuksiin, sitä vähemmän oltiin ulkoisesti motivoituneita. Tämän tutkimuksen mukaan kavereiden sosiaalinen tuki ja psykologisista perustarpeista pätevyyden kokemukset näyttäisivät olevan voimakkaimmin yhteydessä lasten ja nuorten sisäiseen liikkumismotivaatioon. Sen sijaan vanhempien sosiaalinen tuki ja psykologisista perustarpeista autonomian kokemukset näyttäisivät olevan kaikista voimakkaimmin yhteydessä ulkoiseen liikkumismotivaatioon. Liikuntamotivoitumisen muoto riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka psykologisia perustarpeita kyetään tyydyttämään sosiaalisten tukijoiden toimesta eri liikuntaympäristöissä. Tutkimustuloksemme vahvistivat aiempia tutkimustuloksia, mutta olivat myös ristiriidassa niiden sekä koko teoriapohjan kanssa. Tämä luo tarvetta lisätutkimukselle.