Tämä tutkielma käsittelee Britannian parlamentissa lokakuussa 1971 käytyä EEC-jäsenyysdebattia. Britannian jäsenyys ratkaistiin näissä lokakuun keskusteluissa, jotka kulminoituivat kuun 28. päivänä pidettyyn äänestykseen. Tässä äänestyksessä hyväksyttiin konservatiivihallituksen esitys Britannian EEC-jäsenyydestä. Tämä tulos sysäsi Britannian ulkopolitiikan uusille Euroopan integraation raiteille. Britannian ja Euroopan suhde on jälleen viime vuosina noussut isoksi teemaksi maan EU-eron myötä. On keskusteltu paljon siitä, mikä Britannian paikka maailmassa oikeastaan on. Tämä keskustelu on ollut sävyiltään hyvin samankaltainen kuin 1970-luvun EEC-jäsenyyskeskustelu.
Tutkielmassani selvitän diskurssi- ja neksusanalyysin keinoin, miten Kansainyhteisö oli osa Britannian EEC-jäsenyysdebattia. Neljän eri teeman kautta nostan esille niitä merkityksiä, joita Kansainyhteisölle ja Britannian historialliselle imperiumille luotiin jälki-imperialistisessa maailmassa. Näitä teemoja ovat maatalous,
talous ja kauppa, imperialismi ja traditio sekä sosialismi ja eriarvoisuus. Keskustelu näistä aiheista on paljastanut hyvin erilaisia käsityksiä Britannian identiteetistä ja suunnasta, kuin myös Kansanyhteisön roolista. Puoluekohtaisten erojen lisäksi tutkielmani nostaa esiin myös puolueiden sisäisiä ristiriitoja ja hajaannuksen aiheita suhteessa EEC:n ja Kansainyhteisöön. Otan kantaa myös siihen, miten eri tavalla eri Kansainyhteisön maita tuotiin osaksi debattia. Tämä on tehnyt näkyväksi tiettyjen maiden, kuten Australian ja Uuden-Seelannin ison merkityksen brittipoliitikoiden mielissä.
Tuon esille, että imperialistinen diskurssi eli ja voi hyvin vielä 1970-luvun alussa, vaikkakin sitä myös haastettiin aktiivisesti. Vanhat imperialistikonservatiivit saivat debateissa kovan vastuksen työväenpuolueen sosialistisiivestä, joka kritisoi imperiumin perintöä inhimillisestä näkökulmasta. Monet asettivatkin vastakkain yhtäältä Euroopan talousyhteisön ja toisaalta Kansainyhteisön. Nämä nähtiin useiden parlamenttiedustajien mielestä toisensa poissulkevina kokonaisuuksina. Jotkut taas näkivät yhtenäisessä Euroopassa mahdollisuuden auttaa Kansainyhteisöä talouskasvun keinoin. Näkemyksiä oli laidasta laitaan, aina sosialisteista imperialisteihin.
Esittelemäni EEC-debatti edustaa Britannian kontekstissa otosta merkittävästä ulkopoliittisesta keskustelusta. Se oli ennen kaikkea keskustelua Britannian identiteetistä ja suunnasta. Tämän tutkielman avulla on mahdollista myöskin hahmottaa niitä näkemyksiä, joita nykypäivänä liitetään Britannian asemaan maailmassa. Koko teema on siis historiallisesti erittäin merkittävä. Keskustelu jatkuu tänäkin päivänä.
...
