Vanhemmuustyylien yhteys pienten oppilaiden sosioemotionaaliseen hyvintointiin

Abstract

Vanhemmuustyylejä ja isompien koululaisten hyvinvointia on tutkittu paljon. Vanhemmuustyylien yhdistäminen pienten oppilaiden sosioemotionaaliseen hyvinvointiin on kuitenkin jäänyt tutkimuksissa vähemmälle huomiolle. Pienillä oppilailla tarkoitan tässä tutkimuksessa koulupolun alkupäässä, ensimmäisestä kolmanteen luokkaan olevia oppilaita ja sosioemotionaalista hyvin-vointia tarkastelen oppilaan prososiaalisuuden, kaverisuhteiden ja tunne-elämän ongelmien kautta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä on vanhemmuus-tyylien yhteys pienten oppilaiden sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena valmista, vuosina 2006–2016 kerättyä Alkuportaat -pitkittäistutkimuksen aineistoa analysoiden. Analyysimenetelminä käytettiin parittaista t-testiä, Pearsonin korrelaatiokerrointa ja lineaarista regressioanalyysia. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittivat, että vanhemmuustyylit ovat melko pysyviä ja niillä on yhteyttä pienten oppilaiden sosioemotionaaliseen hyvinvointiin. Tuloksista kuitenkin ilmeni, että vaikka vanhemmuustyyleillä on yhteyttä oppilaan sosioemotionaaliseen hyvinvointiin, ne eivät juurikaan selitä sosioemotionaalista hyvinvointia kolmannen luokan keväällä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voisi todeta, että vaikka vanhemmuuden merkitys pienen oppilaan elämään on valtaisa, se ei yksinään selitä oppilaan sosioemotionaalista hyvinvointia, joka voi koostua monesta eri osasta. Tutkimus antaakin aihetta hedelmällisiin jatkotutkimuksiin esimerkiksi siitä, mitkä hyvinvointia selittävät tekijät todellisuudessa ovat.