Varhaiskasvattajien keinoja tukea kuulovammaista lasta vuorovaikutustilanteissa

Abstract

Kuulovammaisuus saattaa lisätä riskiä lapsen kehityksen viivästymille. Näillä lapsilla ilmenee usein haasteita erityisesti vuorovaikutuksessa ja sosiaalisissa taidoissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien käyttämiä keinoja tukea kuulovammaista lasta vuorovaikutuksessa. Lisäksi tarkasteltiin lasten sosiaalisia taitoja ja vertaissuhteita sekä varhaiskasvattajien keinoja tukea kuulovammaisen lapsen vuorovaikutusta lasten välisissä sosiaalisissa tilanteissa lapsiryhmässä. Tämä laadullinen tutkimus oli luonteeltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto kerättiin varhaiskasvatuksen ammattilaisilta sähköisellä kyselylomakkeella avoimin kysymyksin. Kyselyyn vastasi yhteensä 24 varhaiskasvatuksen työntekijää, joilla oli kokemusta kuulovammaisen lapsen tukemisesta. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tulosten mukaan kuulovammaisten lasten sosiaaliset taidot nähtiin vaihtelevina. Joillain lapsilla taidot olivat kehittyneet ikätasoisesti, ja toisilla taas oli haasteita vuorovaikutustilanteissa. Lasten sosiaaliset taidot näyttäytyivät erityisesti leikissä ja leikkiin liittymisessä. Kuulovammaisten lasten vuorovaikutusta vertaisten kanssa tuettiin monin eri tavoin. Tärkeiksi tekijöiksi havaittiin aikuisen tuki arjen tilanteissa, ympäristötekijöiden muokkaaminen sekä kommunikoinnin tukimenetelmien ja apuvälineiden käyttäminen yhdessä. Kuulovammaisuus on ilmiö, johon varhaiskasvattajat suhtautuvat positiivisesti. Kasvattajilla on monipuolisia keinoja tukea lapsia heidän tarpeidensa mukaisesti. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia lasten omia ajatuksia varhaiskasvatuksestaan, jotta voitaisiin saada laajempi kuva tukitoimien onnistumisesta.