Sukupuolittuneet syrjivät rakenteet vaihtoehtorock-kulttuurissa

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan 1980- ja 1990-luvun vaihtoehtorock-kulttuurissa esiintyviä sukupuolittuneita syrjiviä rakenteita. Sukupuolittunut syrjintä ilmenee tässä tapauksessa pääosin implisiittisesti, mikroaggressioiden ja mikrosyrjinnän muotoina. Tutkimuksessa selvitetään miten sukupuolittuneet mikroaggression ja -syrjinnän muodot kumuloituvat ja sen seurauksena näkyvät naisartistien ja -yhtyeiden musiikillisessa kompetenssissa. Mikroaggressioiden ja -syrjinnän merkkejä vaihtoehtorock-kentällä ilmennetään kirjallisuudessa esiintyneiden tapausesimerkkien kautta. Mikrosyrjinnän muodot ilmenevät muun muassa keikkaympäristöissä, soitinliikkeissä sekä musiikkijournalismissa.

Tutkimus on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa käytetään metodina narratiivista kirjallisuuskatsausta. Aineisto koostuu pääosin sukupuolentutkimuksen sekä populaarimusiikkikulttuurin tutkimuksen kokoelmateoksista, joita tarkastellaan hyödyntäen mikroaggressio- ja mikrosyrjintätutkimusta.

Tutkimus avaa mikroaggressioiden muotoina ilmeneviä syrjiviä rakenteita vaihtoehtorock-kentällä, rockmuusikoiden keskuudessa, soitinliikkeissä sekä musiikkijournalismissa. Rock-soittimiin liitetään feminiinisiä tai maskuliinisia konnotaatioita, joista pääosin on nähtävissä konnotaatioita jälkimmäisestä. Tutkielmassa havaitaan hegemonisen maskuliinisuuden sekä rakenteissa näkyvän sukupuolittuneisuuden vaikuttavan vaihtoehtorockin kenttään kokonaisvaltaisesti.