Transkraniaalisen tasavirtastimulaation yhteys välttämismotivaatioon

Abstract

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio (tDC-stimulaatio) on non-invasiivinen aivojen sähköisen toiminnan muokkausmenetelmä, jota käytetään masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Tasavirtastimulaation vaikutusmekanismi solun toiminnan tasolla tiedetään, mutta laajempi vaikutuksia välittävä neuropsykologinen mekanismi ei ole selvillä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, vähentääkö tasavirtastimulaatio välttämismotivaatiota säpsähdysreaktiolla mitattuna. Oletus tasavirtastimulaation välttämismotivaatiota vähentävästä vaikutuksesta perustuu siihen, että tasavirtastimulaatio lievittää ahdistusta ja ahdistukseen puolestaan liittyy voimistunut välttämismotivaatio. Lisäksi oletus sopii Grimshawin ja Carmelin asymmetrisen inhibition malliin, jossa motivaation suuntaa selitetään aivojen hemisfäärien aktiivisuuden epätasapainon ja havaintotoimintojen vinoutumisen yhteydellä. Lisäksi selvitettiin, miten persoonan ahdistus- ja pelkoherkkyys vaikuttavat tasavirtastimulaation ja välttämismotivaation yhteyteen. Tutkimuksen tuloksia voi hyodyntää kohdennettaessa tDCS-hoidon kohdentamiseen siitä parhaiten hyötyville. Tutkimukseen osallistui 49 koehenkilöä (29,2% miehiä ja 70,8% naisia). Koeryhmä sai anodaalista tasavirtastimulaatiota ja kontrolliryhmä plasebo-stimulaatiota dorsolateraaliselle prefrontaalikorteksille, minkä jälkeen koehenkilöiden säpsähdysreaktioiden voimakkuutta mitattiin heidän katsellessaan tunteita herättäviä kuvia. Tulosten mukaan tasavirtastimulaatiota saaneilla oli kauttaaltaan voimakkaammat säpsähdysreaktiot kontrolliryhmään verrattuna. Säpsähdysreaktion habituaatiossa tai eri tunnetilojen aikaisissa säpsähdysreatkioissa ei ollut eroja stimulaatioryhmien välillä. Tasavirtastimulaatio ei siis vaikuta välttämismotivaation voimakkuuteen, vaikka tasavirtastimulaatio lisäsikin koehenkilöiden reaktiivisuutta. Lisäksi tDCS:n ja välttämismotivaation yhteys ei muuttunut, kun huomioitiin koehenkilöiden ahdistus- ja välttämisherkkyys. Tämä tutkimus ei osaltaan tue asymmetrisen inhibition mallia. Toisaalta tutkimus antaa kohtalaista tukea käyttäytymisen aktivaatio-inhibitio -mallille.

Transcranial direct current stimulation (tDCS) is a non-invasive brain stimulation technique, which is used in treatment of depression and anxious diseases. The action mechanism of direct current stimulation is known in a cell level. Still the wider psychological mechanism has not been fully uncovered. In the current study it was examined, if tDC-stimulation reduces the avoidance motivation measured by startle reaction. The assume, tDCS would diminish the avoidance motivation, is based on the asymmetric inhibition model by Grimshaw and Carmel, which explain the direction of motivation with coaction of brain hemispheric imbalanced activity and biased perception. Also, it was examined, how the trait related anxiety and fear sensitivity modulate the connection of tDCS and avoidance motivation. The results can be used to allocate the tDCS-treatment for patient who are most likely to benefit from it. There were 49 participants (29,2% if men and 70,8% of women). The anodal direct current stimulation was applied to the left dorsolateral prefrontal cortex of the test group, whereas the sham-stimulation as placebo-stimulation was applied to the same area of the control group. After stimulation both groups underwent the emotion modulated startle (EMS) paradigm. The results show that participants, who received tDC-stimulation, had higher startle reflexes overall compared to the control group. There were no differences in the habituation profile of startle reflexes neither in emotion modulated startle reflexes. As a conclusion, the direct current stimulation did not reduce avoidance motivation even though the stimulation increased participants’ reactivity. Also, the anxiety and fear sensitivity did not modulate the connection of tDCS and avoidance motivation. This study contrasts with the asymmetric inhibition model. However, the study provides fair support for the behaviour activation-behaviour inhibition model.