Uraani halkeaa : vertaileva tapaustutkimus johtamisen yhteydestä turvallisuuskulttuuriin ydinvoimalaitoksessa

Abstract

Turvallisuutta pidetään usein itsestäänselvyytenä, mikä saattaa muodostua vaaratekijäksi etenkin korkean riskin tuotantolaitoksissa. Turvallinen ja jatkuva toiminta edellyttää organisaation kaikkien osa-alueiden turvallisuutta ja henkilöstön turvallisuussitoutuneisuutta. Näitä voidaan vahvistaa turvallisuuskulttuurin avulla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin johtamisen yhteyttä turvallisuuskulttuuriin ydinvoimalaitoksessa. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin vertailevana tapaustutkimuksena. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat käsitteet organisaatiokulttuuri, turvallisuuskulttuuri sekä turvallisuusjohtaminen. Viitekehyksen keskiössä on Scheinin Organisaatiokulttuurin tasomalli sekä sen pohjalta Guldenmundin esittämä Turvallisuuskulttuurin tasomalli. Tutkimusaineistona käytettiin Three Mile Islandin, Tshernobylin ja Fukushima Daiichin ydinvoimalaitosten onnettomuustutkintaraportteja. Raporttien sisältö analysoitiin tutkimuksen apukysymysten avulla sekä ydinvoimalaitoskohtaisesti että vertaillen ydinvoimalaitoksia keskenään turvallisuuskulttuurin eri tasoilla. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittivat, että johtajan toiminnan ja organisaation sisäisten alakulttuurien lisäksi turvallisuuskulttuuriin vaikuttavat ulkoiset makrokulttuurit. Johtajan rooli turvallisuuskulttuurin muodostumisessa ja vahvistamisessa painottuu erityisesti organisaation toiminnan alkuvaiheessa. Ydinvoiman tuotantoketjun eri toimijoiden turvallisuussitoutuneisuus vaikuttaa koko ketjun turvallisuuskulttuuriin. Tulosten perusteella voidaan todeta inhimillisten tekijöiden olevan merkittävässä roolissa ydinvoimalaitosten turvallisuudessa. Inhimillisten tekijöiden kielteistä vaikutusta voidaan vähentää vahvistamalla turvallisuuskulttuuria johtajuuden keinoin, joita ovat muun muassa perehdyttäminen, osaamisen ylläpito, avoin vuorovaikutus sekä esimerkillä johtaminen.