Yleisötyö suomalaisten sinfoniaorkestereiden toiminnan muotona

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yleisötyötä suomalaisten sinfoniaorkestereiden näkökulmasta. Ylipäätään taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyöstä on aiemmin rakennettu laaja-alaista tieteellistä ymmärrystä eri tutkimustraditioiden parissa, mutta suomalaisten sinfoniaorkestereiden osalta yleisötyötä on tutkittu varsin niukasti. Tutkimus lähti yhtäältä siitä lähtökohdasta, että yleisötyöstä ei taide- ja kulttuurilaitoskentän toimijoiden kesken vallitse täysin yhtenäistä käsitystä. Toisaalta aiemman tutkimuksen kaikkia taide- ja kulttuurilaitoksia koskevat yleisötyön määritelmät nähtiin tässä tutkimuksessa ongelmallisina, sillä tällöin tietyn laitosmuodon yleisötyön erityispiirteet saattavat hämärtyä. Näin ollen tutkimus rajattiin koskemaan vain suomalaisten sinfoniaorkestereiden yleisötyötä.

Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja siinä sovellettiin fenomenografista lähestymistapaa. Yleisötyötä tarkasteltiin orkesterihallinnon näkökulmasta. Moniaineistoista tutkimusta varten haastateltiin teemahaastatteluin seitsemää edustajaa suomalaisten sinfoniaorkestereiden hallinnoista sekä käytettiin valmiina aineistona tilastoa suomalaisten sinfoniaorkestereiden yleisötyötoiminnasta vuodelta 2019. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin periaattein aineistolähtöisesti. Tuloksena saatiin synteesi yleisötyötä koskevista käsityksistä sekä kategorisointi orkestereiden yleisötyötoiminnasta, jotka yhdistämällä tutkimuksessa muodostettiin kuvaus siitä, mitä yleisötyöksi kutsuttu toiminta suomalaisissa sinfoniaorkestereissa on.

Tutkimus loi osaltaan aiempaa kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä yleisötyöstä suomalaisten sinfoniaorkestereiden toiminnan muotona sekä vahvisti aiemman tutkimuksen päätelmiä yleisötyön yhä merkittävämmästä roolista osana taide- ja kulttuurilaitosten toimintaa. Tutkimus osoitti myös problematiikan yleisötyötutkimusten keskinäisessä suhteuttamisessa sekä kansainvälisessä että kotimaisessa kontekstissa. Esiin nousivat niin ikään yleisötyön tilastoinnin haasteet ja tarve tutkia yleisötyötä orkesterihallinnon lisäksi myös orkesterimuusikoiden ja yleisön näkökulmista. Kaiken kaikkiaan yleisötyö näyttäytyy tutkimuksen tulosten valossa entistä moniulotteisempana käsitteenä ja ilmiönä, mikä antaa viitteitä aihepiiriä koskevan tutkimustiedon tarpeellisuudesta tulevaisuudessakin.