Musiikin oppiaine lukiolaisen stressin lähteenä

Abstract

Tutkin pro gradu -tutkielmassani lukiolaisten kokemuksia pakollisen musiikin kurssin stressaavuudesta. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa määrällisen tutkimuksen menetelmin, millaisesta ilmiöstä on kyse puhuttaessa musiikin oppiaineen stressaavuudesta lukiossa. Aiheenvalinnan taustalla on kiinnostus saada tietoa siitä, millainen musiikin oppiaineen mahdollinen osuus voisi olla lukiolaisten koulu-uupumuksessa. Musiikki käsitetään usein helppona tai kevyenä oppiaineena ohittaen kokonaan se mahdollisuus, että se voi esimerkiksi aktiivista osallistumista ja esiintymistä edellyttävänä oppiaineena olla myös kuormittava. Tämän vuoksi koin tarpeellisena tarkastella myös musiikkia koulu-uupumuksen näkökulmasta. Tutkielman kohteena olivat lukion pakollisten musiikin kurssien opiskelijat.

Tutkielmassa tarkasteltiin sitä, miten stressaavana lukiolaiset kokevat musiikin kurssit, millaisiin osa-alueisiin lukiolaisten kokema musiikinkurssistressi jäsentyy, ja selittävätkö taustamuuttujat (harrastuneisuus, sukupuoli, yleisesti koettu stressi) osa-alueiden kokemista. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostui kahdesta pääluvusta: stressistä ja lukiolaisten koulu-uupumuksesta sekä musiikista lukion oppiaineena ja osana nuoren kokemusmaailmaa. Määrällinen tutkimus toteutettiin keräämällä tutkimusaineisto Webropol-kyselylomakkeella. Kyselyyn vastasi 105 lukiolaista neljästä eri suomalaisesta lukiosta.

Stressin aiheuttajia ja stressin tunteiden yleisyyttä tarkasteltiin vastausten keskiarvojen avulla. Tulosten mukaan musiikin kurssi ei aiheuta lukiolaisissa erityisen paljon stressiä. Musiikin kurssin elementeistä esiintyminen, julkinen laulaminen ja julkinen soittaminen nousivat kuitenkin esiin merkittävinä epämukavuuden tunteita aiheuttavina tekijöinä musiikin kurssilla. Esillä olo eri konteksteissa (esiintyminen sekä laulaminen, soittaminen ja improvisointi muiden kuullen) osoittautui keskiarvojen perusteella musiikin kurssilla useimmin stressaavaksi ja mielessä olevaksi tekijäksi. Faktorianalyysillä aineistosta muodostettiin seitsemän musiikkikurssistressin osa-aluetta: tietojen ja taitojen puute, työmäärä ja ahdistavuus, esillä olo, ulkopuolisuus ja itsetunto, kurssin hyödyttömyys, turhautuneisuus sekä musiikillinen keksintä. Faktoreiden avulla voitiin tarkastella musiikin kurssiin liittyvien stressin osa-alueiden kokemisen yhteyttä harrastuneisuuteen, sukupuoleen sekä yleisesti koettuun stressiin käyttämällä t-testiä ja Pearsonin korrelaatiokerrointa. Tutkimuksessa musiikkia harrastavat opiskelijat kokivat enemmän turhautuneisuutta kurssista ja kurssin hyödyttömyyttä, kun ei-harrastavat taas kokivat useammin stressiä musiikillisten tietojen ja taitojen puutteesta. Sukupuolten välisenä erona havaittiin, että musiikillinen keksintä aiheutti enemmän stressiä naisissa kuin miehissä. Yleisesti elämässä koetun stressin havaittiin korreloivan merkitsevästi tietojen ja taitojen puutteen, kurssin työmäärän ja ahdistavuuden sekä turhautuneisuuden kanssa.