dc.contributor.advisor | Luoma-aho, Vilma | |
dc.contributor.author | Mäkelä, Rosa-Maria | |
dc.date.accessioned | 2021-03-17T08:24:04Z | |
dc.date.available | 2021-03-17T08:24:04Z | |
dc.date.issued | 2021 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74663 | |
dc.description.abstract | Tämän tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää, kuka tai mikä on vihan kohde, kun vihaa ilmaistaan organisaatioita kohtaan. Tutkielman tarkoituksena oli myös osoittaa, mistä syistä viha organisaatioita kohtaan syntyy. Vaikka vihaa on tutkittu käyttäytymistieteissä, tätä tutkimustietoa ei ole sovellettu organisaatioiden tutkimuksen kontekstiin. Lisäksi organisaatioita ei ole aiemmassa tutkimuksessa tarkasteltu vihan kohteina.
Tutkielma toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena, jossa pyrittiin tarkastelemaan olemassa olevaa tietoa organisaatioista vihan kohteina. Lisäksi siinä pyrittiin selvittämään, millaisia uusia näkökulmia aiheesta voisi tuoda esille. Tutkielman aineisto koostui 20 vertaisarvioidusta vihaa ja organisaatioita käsittelevästä artikkelista, jotka oli julkaistu englannin kielellä vuoden 1999 jälkeen.
Kirjallisuudesta saatujen tulosten perusteella vihan kohteiksi identifioitiin tuotteet, brändit, organisaatiot sekä organisaatioita edustavat ihmiset. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella käy kuitenkin ilmi, ettei tutkimuskirjallisuudessa selkeästi käsitellä sitä, mitä, ketä tai keitä kohtaan vihaa organisaatioissa ilmaistaan. Vihan taustalta tutkitut syyt kuitenkin toivat esiin monia tekijöitä yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasoilla, jotka voivat johtaa organisaatioihin kohdistuvaan vihaan.
Tutkimuksen perusteella vihan syyt jaoteltiin kolmeen eri vihapolkuun – kevyeen, maltilliseen ja intensiiviseen vihapolkuun - joiden sisällä vihan voimakkuus vaihtelee. Vihapolut voivat aktivoitua ja saada alkunsa odottamattomasti organisaation ulkopuolisista yhteiskunnallisista ja yksilön tason syistä sekä organisaatiotason syistä. Tämän vuoksi organisaatioiden on oltava valmiina käsittelemään eri tasoilta nousevaa, intensiteetiltään vaihtelevaa vihaa. | fi |
dc.description.abstract | The aim of this thesis was to understand who or what are the targets of hate, and the reasons behind the hate, when expressed toward organisations. Even though hate as a research interest has received attention in behavioural disciplines, there seems to be a lack of a systematic link between behavioural and organisational research on hate. Moreover, previous studies have not examined organisations as targets of hate.
Implemented as an integrated literature review, this qualitative study delved into the existing knowledge on what is already known of hate targeted at organisations, and searched what new aspects could be found. The literature included in this thesis were published after year 1999 in English language, and the findings included 20 peer-reviewed articles on hate and organisations.
The targets of hate identified in the literature review were products, brands, organisations, and people representing an organisation. However, the results of the literature show that that the articles did not clearly discuss toward what, who, or which hate is targeted at in organisations, unless the study concentrated on studying one specific target. Nevertheless, the explored reasons behind hatred targeted at organisations showed the multiple issues on individual, organisational, and societal level, that may lead to hate toward organisations.
On the basis of the study, these reasons were developed into three hate journeys of light hate, moderate hate, and intense hate, which vary in intensity. Hate journeys may activate and arise unexpectedly depending on the current societal and individual issues, as well as organisation-related issues. In conclusion, organisations need to be ready to tackle and prevent hate stemming from various levels and in different intensities. | en |
dc.format.extent | 69 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.title | Hate targeted at organisations : a literature review | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202103172002 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kauppakorkeakoulu | fi |
dc.contributor.tiedekunta | School of Business and Economics | en |
dc.contributor.laitos | Taloustieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Business and Economics | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Viestinnän johtaminen | fi |
dc.contributor.oppiaine | Corporate Communication | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 2043 | |
dc.subject.yso | yritysviestintä | |
dc.subject.yso | organisaatiot | |
dc.subject.yso | viha | |
dc.subject.yso | symbolinen interaktionismi | |
dc.subject.yso | viestintä | |
dc.subject.yso | corporate communications | |
dc.subject.yso | organisations (systems) | |
dc.subject.yso | hate | |
dc.subject.yso | symbolic interactionism | |
dc.subject.yso | communication | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |