Kehon rytmien vaikutus muistijälkien muodostumiseen silmäniskuehdollistumisen aikana

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehon rytmien vaikutusta muistijälkien muodostumiseen silmäniskuehdollistumisen aikana. Tutkimuksen otoksena toimi 44 henkilöä (20–30-vuotiaita), joista lopulliseen analyysiin valikoitui 37 henkilöä. Tutkimuksessa mitattiin hengitystä, sydämen sykettä, ihon sähkönjohtavuutta ja aivojen sähköfysiologista toimintaa silmäniskuehdollistumisen aikana. Tämän tutkimuksen perusteella ehdollistuneissa oppimisreaktioissa tai aivosähkökäyrän vasteissa ei ollut eroja, kun koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään sydämen toimintakierron (systolinen työvaihe ja diastolinen lepovaihe) ja hengityksen vaiheiden (ulos- ja sisäänhengitys) mukaisesti. Tarkasteltaessa herätepotentiaalien amplitudien voimakkuuksia vain hengityksen vaiheesta riippuen, huomattiin, että ehdolliseen ärsykkeeseen liittyneet herätepotentiaalit olivat voimakkaampia, kun ehdollinen ärsyke esitettiin uloshengityksen aikana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että keholliset rytmit ovat yhteydessä oppimiseen ja muistijälkien muodostumiseen, jonka vuoksi jatkotutkimus on tarpeen ilmiön perusteellisemman selvittämisen tueksi.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kehon rytmien vaikutusta muistijälkien muodostumiseen silmäniskuehdollistumisen aikana. Tutkimuksen otoksena toimi 44 henkilöä (20–30-vuotiaita), joista lopulliseen analyysiin valikoitui 37 henkilöä. Tutkimuksessa mitattiin hengitystä, sydämen sykettä, ihon sähkönjohtavuutta ja aivojen sähköfysiologista toimintaa silmäniskuehdollistumisen aikana. Tämän tutkimuksen perusteella ehdollistuneissa oppimisreaktioissa tai aivosähkökäyrän vasteissa ei ollut eroja, kun koehenkilöt jaettiin neljään ryhmään sydämen toimintakierron (systolinen työvaihe ja diastolinen lepovaihe) ja hengityksen vaiheiden (ulos- ja sisäänhengitys) mukaisesti. Tarkasteltaessa herätepotentiaalien amplitudien voimakkuuksia vain hengityksen vaiheesta riippuen, huomattiin, että ehdolliseen ärsykkeeseen liittyneet herätepotentiaalit olivat voimakkaampia, kun ehdollinen ärsyke esitettiin uloshengityksen aikana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että keholliset rytmit ovat yhteydessä oppimiseen ja muistijälkien muodostumiseen, jonka vuoksi jatkotutkimus on tarpeen ilmiön perusteellisemman selvittämisen tueksi.