Show simple item record

dc.contributor.advisorMcVeigh, Joseph
dc.contributor.authorKousa, Juha-Pekka
dc.date.accessioned2021-03-16T11:22:52Z
dc.date.available2021-03-16T11:22:52Z
dc.date.issued2021
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74649
dc.description.abstractVielä vuoden 2020 presidentinvaalien jälkeenkin saadaan Yhdysvalloissa odottaa ensimmäistä naispresidenttiä. Naispresidenttiys on kuitenkin taas askeleen lähempänä, kun Kamala Harris liittyy Joe Bidenin hallintoon varapresidenttinä. Edellisten presidentinvaalien aikaan vuonna 2016 Yhdysvalloissa keskusteltiin taajaan naisjohtajuudesta, kun vaaleissa olivat vastakkain Hillary Clinton ja Donald Trump. Vaaliväittelyt ja mediakeskustelut keskittyivät paljolti naispresidentin konseptiin ja siihen, oliko Clintonilla sukupuolensa takia ylipäätään mahdollisuuksia voittaa. Vaikka Yhdysvallat ei saanut ensimmäistä naispresidenttiään vuonna 2016 – tai edes 2020 – naispresidenttiyden konsepti on ollut läsnä populaarikulttuurissa jo vuosikymmeniä. Viimeisen vuosikymmenen aikana naispresidenttejä on nähty esimerkiksi sarjoissa House of Cards, Isänmaan puolesta, Rouva Ministeri ja Rouva varapresidentti. Naisten kohtaamia ennakkoluuloja ja puolueellisuutta politiikassa on tutkittu paljon. Hieman on tutkittu myös sitä, kuinka viihdeteollisuus esittää johtoasemassa toimivat naiset, ja miten se vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Tutkimukset eivät kuitenkaan ole keskittyneet siihen, millaisina fiktiiviset naispresidentit esitetään, ja kuinka heidän sukupuoli-identiteettiään rakennetaan diskurssien avulla. Kysymykset siitä, millaisia presidenttejä nämä naiset ovat ja kuinka – jos ollenkaan – heidän sukupuolensa vaikuttaa heidän presidenttiyteensä, ovat jääneet vaille vastausta. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin kriittisen diskurssianalyysin avulla. Tarkoituksena on selvittää, millaisia diskurssien keinoja TV-sarjan Veep (Rouva varapresidentti) presidentti Selina Meyer käyttää, miten hahmo on rakentunut ja miten hän suhtautuu virkaansa. Diskurssien tarkastelemisen jälkeen on mahdollista tarkastella, millaisin keinoin hahmo rakentaa presidentti-identiteettiään, ja miten hahmon sukupuoli vaikuttaa tähän rakennusprosessiin.fi
dc.format.extent22
dc.language.isoen
dc.subject.otherfemale leadership
dc.subject.otherVeep
dc.titleMy damsel in… madam president : Veep’s concept and representation of a woman as the president of the United States
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202103161991
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineEnglannin kielifi
dc.contributor.oppiaineEnglishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi301
dc.subject.ysotelevisiosarjat
dc.subject.ysosukupuoliroolit
dc.subject.ysodiskurssianalyysi
dc.subject.ysofiktiiviset henkilöt
dc.subject.ysotelevision series
dc.subject.ysogender roles
dc.subject.ysodiscourse analysis
dc.subject.ysofictional persons


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record