Ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitteluun ohjaavan mallin kehittäminen ILO-suunnitteluprosessin malliksi opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa

Abstract

The purpose of this educational development study was to use qualitative methods to model the principles of guidance for the design of a Phenomenon-Based Learning (PhenoBL) entity and to produce a model for teacher education that guides the design of the PhenoBL entity. The theoretical approach to research is hermeneutic-pragmatic and encapsulates an experience-based learning perception. In this study, learning was understood as a communal process of active study of the real phenomena of everyday life and the experiences formed through them. The research assignments were 1. What kind of teaching PhenoBL entities do students produce using this guiding model? 2. What elements prove to be characteristic in the design of a PhenoBL entity? 3. How do the design of the PhenoBL entity and the principles of the design model guiding the teaching practice appear in the light of this study? In accordance with the design research method, the research context was built on the teaching practice internships of an adult education for classroom teachers over three years. The research material consisted of a planning form guiding the advanced practice, the internship syntheses of the students, and plans for the PhenoBL entity produced by small groups. Data analysis was carried out between interventions using content analysis and finally using narrative plot analysis. The analysis proceeded on the basis of the researcher’s interpretation of weaving individual experiences into a great narrative conveying a shared experience. As an empirical result of this study, a model of a PhenoBL entity (ILO) design process based on Dewey's pragmatic theory, the Finnish development of school pedagogy, authentic learning and the definition of PhenoBL origin has been constructed. Research has also assembled a theoretical model for Phenomenon-Based learning. This doctoral dissertation provides research-based information on the principles and theoretical foundations of designing learning-related entities that are characterised as phenomenon-driven, highlighting the coeducational aspect. Based on the findings, the ILO-design process and its theoretical justification are presented as a suitable design tool for teacher training and teacher continuing education.

Tämän kasvatustieteellisen kehittämistutkimuksen tarkoitus oli laadullisten menetelmien avulla mallintaa ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnittelun ohjauksen periaatteet ja tuottaa opettajankoulutukseen ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnittelua ohjaava malli. Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa on hermeneuttis-pragmaattinen ja se sulkee sisäänsä kokemusperustaisen oppimiskäsityksen. Oppiminen ymmärrettiin tässä tutkimuksessa arkielämän todellisten ilmiöiden aktiivisen tutkimisen ja niiden kautta muodostuneiden kokemuksien yhteisölliseksi prosessiksi. Tutkimustehtävät olivat 1. Millaisia opetussuunnitelman oppimistavoitteita edistäviä ilmiölähtöisiä oppimiskokonaisuuksia opiskelijat tuottavat suunnittelua tukevan ohjauksen avulla? 2. Millaiset osatekijät osoittautuvat luonteenomaisiksi ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnittelussa? 3. Millaisina ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnittelu ja opetusharjoittelua ohjaavan suunnittelumallin periaatteet näyttäytyvät tämän tutkimuksen valossa? Kehittämistutkimusmenetelmän mukaisesti tutkimuskonteksti rakentui luokanopettajien aikuiskoulutuksen syventävistä opetusharjoitteluista kolmen vuoden aikana. Tutkimuksen aineisto koostui syventävän harjoittelun suunnittelulomakkeista, opiskelijoiden harjoittelusynteeseistä ja pienryhmien tuottamista ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnitelmista. Aineiston analyysi toteutettiin interventioiden välillä sisällönanalyysiä hyödyntäen ja lopullisesti narratiivisen juonianalyysin avulla. Analyysi eteni tutkijan tulkinnan varassa yksittäisten kokemusten punomisesta yhteistä kokemusta välittäväksi suureksi kertomukseksi. Tutkimuksen empiirisenä tuloksena on rakennettu Deweyn pragmaattiseen teoriaan, suomalaiseen koulupedagogiikan sekä autenttiseen oppimiseen ja ilmiölähtöisyyden määrittelyyn perustuva ILO-suunnitteluprosessin malli. Väitöstutkimus tarjoaa tutkimusperustaista tietoa ilmiölähtöisen oppimiskokonaisuuden suunnittelun ja suunnitteluun ohjaamisen periaatteista sekä niiden teoreettisista perusteista yhteisopettajuuden näkökulmaa korostaen. Tutkimustulosten perusteella esitetään ILO-suunnitteluprosessia soveltuvaksi tulevaisuusorientoituneeksi suunnittelun työkaluksi niin opettajankoulutukseen kuin opettajien täydennyskoulutukseen.