Lapsen varhaisen temperamentin ja sukupuolen yhteys kuusivuotiaan ystävyyssuhteiden ja sosiaalisen kompetenssin muodostumiseen vanhemman ja esikouluopettajan arvioimana

Abstract

Tutkimuksessa tutkittiin lapsen 14 kuukauden ikäisen temperamentin varautuneisuuden yhteyttä esikouluopettajan ja vanhemman arvioimaan esiopetusikäisen lapsen sosiaaliseen kompetenssiin sekä ystävyyssuhteisiin. Aiempien tutkimusten perusteella varautuneisuuden oletetaan olevan yhteydessä kehittyvään sosiaaliseen kompetenssiin ja ystävyyssuhteiden muodostumiseen. Tutkimusaineisto muodostui Lapsen Kielen Kehitys (LKK) -projekti, pitkittäistutkimusta varten vuosina 1994–1998 kerätystä aineistosta, joka koostui vuosina 1993–1996 syntyneistä lapsista (N=200). Lasten temperamentin varautuneisuutta arvioitiin vierastilanne-tutkimusmenetelmällä. Lasten sosiaalista kompetenssia sekä ystävyyssuhteita puolestaan tutkittiin vanhempien sekä esikouluopettajien täyttämien kyselylomakkeiden avulla. Tutkimuksessa havaittiin tyttöjen 14 kuukauden ikäisenä arvioidun varautuneisuuden olevan yhteydessä vanhempien arvioimaan esikouluikäisen sosiaaliseen kompetenssiin siten, että varautuneiden lasten sosiaalinen kompetenssi arvioitiin rohkeampia lapsia heikommaksi. Varautuneisuus ei kuitenkaan ollut yhteydessä esikouluopettajan arvioimaan sosiaaliseen kompetenssiin eikä ystävyyssuhteisiin. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että varhainen temperamentin varautuneisuus ei ole johdonmukaisesti yhteydessä myöhempään sosiaaliseen kompetenssiin eikä ystävyyssuhteiden muodostumiseen. Tulokset ovat linjassa aiemman aihetta käsittelevän tutkimusten kanssa, jonka mukaan varautuneisuus voi muodostaa yhden altistavan tekijän sosiaalisen kompetenssin puutteille.

This thesis examines the connection between the temperamental inhibition of 14-month-old children and social competence and friendship relations evaluated by preschool teachers and parents. Based on previous studies, temperamental inhibition is presumed to be connected to developing social competence and friendship relations. The research data consisted of the data gathered for The Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia (JLD) between 1994 and 1998. The participants were children born between 1993 and 1996 (N=200). The children’s temperamental inhibition was evaluated with the Strange situation method. The children’s social competence and friendship relations were evaluated with questionnaires filled by the parents and the preschool teachers. The study showed a connection between girls’ early inhibition and later social competence when evaluated by the parents. The inhibited girls’ social competence was evaluated weaker when compared to brave girls. However, the inhibition was not connected to social competence when evaluated by the preschool teachers nor was it connected to friendship relations. Based on the results of this study, it can be proposed that early inhibition is not consistently connected to later social competence or friendship relations. The results are in line with earlier research that has shown that inhibition can form one risk factor to lack of social competence.