Straw huts and superstition : native peoples in the Duck-stories of Don Rosa

Abstract

Sarjakuvien itsepintainen suosio uusien viihdemuotojen levitessä sekä niiden ainutlaatuinen tapa yhdistää piirroksia ja tekstiä oikeuttaa sarjakuvatutkimuksen säilymisen tärkeänä tutkimuksenalana. Suomessa suosituimmat sarjakuvat ovat aina olleet Disneyn Ankka-tarinoita. Koska suuri osa Ankka-tarinoiden kuluttajista on lapsia ja nuoria, on tarpeellista analysoida sitä, millaista maailmankuvaa nämä tarinat lukijoihinsa istuttavat. Suosituin Ankka-taitelija Suomessa on Don Rosa, jonka takia hänen tarinansa valikoituivat analyysin kohteeksi. Tässä tutkimuksessa tarkastelen, millaisia representaatioita Rosa luo Afrikan ja Etelä-Amerikan, tai tarkemmin Kongon ja Perun, asukkaista. Tätä tutkielmaa varten analysoin valittuja paneeleita kahdesta Rosan tarinasta, ja tutkin niissä tehtäviä representaatioita ja stereotypioita taustakirjallisuuden perusteella. Käsittelin muun muassa hahmojen ulkonäköä, puhetapaa, uskomuksia, roolia tarinassa sekä heidän asumuksiaan. Lopuksi vertailin tuloksia Rosan esikuvan, Carl Barksin, luomiin representaatioihin, joita on käsitelty aiemmassa tutkimuksessa. Tulin siihen lopputulokseen, että vaikka natiivien kuvaukset ovatkin kehittyneet hienotunteisempaan suuntaan, eivät ne silti harhaudu kauas tutuista stereotypioista. Erityisesti taikauskoisuus, kehittymättömyys ja köyhyys ovat vahvasti läsnä. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että näiden tarinoiden kirjoittamisen aikaan 80- ja 90- luvuilla representaatiota ja stereotypioita viihteessä ja kirjallisuudessa ei pidetty yhtä tärkeinä ja ne eivät olleet yhtä polttava puheenaihe kuin tänä päivänä. Tulevaisuudessa olisi syytä tutkia, millaisia ne ovat 2020-luvulla.