Onnea ja kärsimystä : 2000-luvun työn muutokset luokan- ja erityisopettajien kertomana

Abstract

Tutkimuksessa tutkitaan luokan- ja erityisopettajien kokemia 2000-luvun työn muutoksia sekä opettajien niille antamia merkityksiä. Teoreettinen viitekehys koostuu työn murroksen, uuden työn ja tietokykykapitalismin käsitteistä sekä opettajien työhön vaikuttaneista 2000-luvun lakimuutok-sista. Kirjallisuuskatsauksessa paneudutaan koulutuspolitiikan merkitykseen luokan- ja erityisopettajan työn suunnan näyttäjänä. Tutkimustehtävänäni on selvittää, millaisia merkityksiä opettajat ovat antaneet kokemilleen työn muutoksille. Tutkimustehtävään vastasin seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Miten tutkittavien opettajien työ on muuttunut 2000-luvulla? 2. Millaisia merkityksiä opettajat antavat työn muutoksille? 3. Millaisia narratiiveja opettajat kertovat työn muutoksista?

Tutkimusaineisto koostui 16 luokan- ja erityisopettajan teemahaastattelusta. Tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa opettajien kokemuksia tutkittiin narratiivien analyysillä, minkä lisäksi analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysin luokittelua, teemoittelu ja tyypittelyä. Tutkimustulosten mukaan luokan- ja erityisopettajien työn työnkuva on laajentunut, oppilaat ovat muututtuneet levottomammiksi ja enemmän tukea tarvitseviksi. Työn välineet ovat teknologisoituneet. Työn prosessit, oppimisen tuki sekä kasvatuksen osuus työssä on muuttunut. Opetus- ja toimintakulttuurin muuttuminen sekä laajat, yhteiskunnalliset muutokset ovat työn muutosten takana. Opettajat antoivat muutoksille positiivisia, negatiivisia, ristiriitaisia, neutraaleja sekä ohjaavia merkityksiä. Monet muutokset osoittautuivat analyysin perusteella ristiriitaisiksi. Todellinen muutos on tapahtunut yhteistyön määrässä ja sisällössä sekä oppimisen tuen järjestämisessä. Työelämän muutokset kiteytettiin tulosten perusteella kahdeksaan narratiivityyppiin: positiivisiin tähti- ja onnitarinoihin, negatiivisiin kritiikki- ja kärsimystarinoihin, ristiriitaisiin ajautumis- ja ristiriitatarinoihin, ohjautuvuustarinaan sekä neutraaliin kehittäjäopettajan tarinaan. Opettajat näyttävät hyötyvän työssään vanhemmuuden kokemuksistaan. Joissakin työn muutoksissa oli viitteitä tietotyölle tyypillisestä tietokykykapitalismista ja uudesta työn kulttuurista.