Suomalaisen koulutusjärjestelmän kielikoulutus ja sen relevanssi. Osa 1

Abstract

The present study is the first part of a research project concerned with language teaching in the Finnish educational system, and its relevance. This part examined language choices in the comprehensive school, in the upper secondary school and in vocational education, as well as problems related to language choices and measures needed to overcome them. Furthermore, the study was concerned with the number of books university students had to read for their examinations and the language the books were written in. Answers were sought by means of questionnaires sent to school administration authorities and by means of content analysis of degree requirements. It seems difficult to weaken the dominating position of English as the first foreign language (A-language) in the comprehensive school. It was assumed that if English was offered as a voluntary language in the fifth grade for those who started French, German or Russian in the third grade, more students would choose the latter languages as their A-language. The number of students taking an optional C-language in grades 8-9 at the upper level of the comprehensive school (= lower secondary level) has increased and the choices have become more varied. On the other hand, the number of students taking C- and D-languages in the upper secondary school has continually decreased since 1983. Especially the position of Russian is problematic in both the comprehensive school and the upper secondary school. Reasons for this waning interest in language studies were sought, e.g., in the fact that students taking a long course in mathematics do not have to take a C- or D-language, and besides it would be difficult to fit them into the study programme throughout the upper secondary school. Furthermore, the criteria for student selection into secondary-level vocational education favours those who have taken a long course in mathematics. IV Among students who started their studies in vocational education, more than 50% of those who had studied a language other than English as their first foreign language in the comprehensive school, had had to change to another language, because there had been too few students interested in their language to form a teaching group. Higher education studies in Finland require at least a knowledge of English, for up to 93% of the books included in the examinations may be in English, depending on the degree programme. The need for other languages varies according to degree programme.

Tämä tutkimus on ensimmäinen osa tutkimushankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää suomalaisen koulutusjärjestelmän kielikoulutusta ja sen relevanssia. Tässä osassa selvitettiin kielivalintoja peruskouluissa, lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa, kielivalintoihin liittyviä ongelmia ja toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Lisäksi selvitettiin, minkä verran ja minkä kielisiä kirjoja korkeakoulujen opiskelijoiden on tentittävä tutkintoja suorittaessaan. Ongelmiin etsittiin vastauksia kouluhallintoviranomaisille osoitetuilla kyselyillä ja korkeakoulujen opintovaatimusten sisällön analyysillä. Englannin aseman heikentäminen peruskoulun ensimmäisenä vieraana kielenä näyttää vaikealta. Vapaaehtoisen, viidenneltä luokalta alkavan englannin tarjoamisen ranskan, saksan tai venäjän kolmannella luokalla aloittaneille arvioitiin lisäävän kyseisten kielten valintoja. Yläasteen valinnaisten kielten valinnat olivat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Lukion kielivalinnat sitä vastoin olivat vähentyneet vuodesta 1983 lähtien jatkuvasti. Erityisesti venäjän kielen asema on sekä lukiossa että peruskoulussa ongelmallinen. Syinä kieltenopiskelun vähenemiseen lukiossa pidettiin mm. sitä, että laajan matematiikan valinneet voivat jättää valitsematta lisäkielet eivätkä ne mahdu opinto-ohjelmaan. Lisäksi keskiasteen ammatillisen koulutuksen oppilaiden valintaperusteet suosivat laajan matematiikan opiskelua. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelunsa aloittaneista yli puolet muuta kuin englantia ensimmäisenä kielenä opiskelleista oli joutunut vaihtamaan opiskelemansa kielen, koska kyseistä kieltä opiskelevia oli ollut liian vähän, jotta ryhmä olisi syntynyt. Korkeakouluopiskelu Suomessa edellyttää ainakin englannin kielen taitoa, sillä jopa 93 % tentittävästä kirjallisuudesta saattaa olla englanninkielistä riippuen koulutusohjelmasta. Muiden vieraiden kielten osaamisen tarve vaihtelee koulutusohjelmittain.