Natura-arvioiden toteuttamisen perusteet YVA- prosessissa

Abstract

Natura-arviointi on prosessi, jossa pyritään varmistamaan Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden suojeluperusteiden säilyminen. Arviointi tehdään tarvittaessa osana hankesuunnittelun YVA-menettelyä. Natura-alueet ovat osa Suomen luonnonsuojeluverkostoa ja niiden erityispiirteenä on vaatimus suojeluperusteiden säilyttämisestä alueella, mutta alueen laveampi käyttömahdollisuus ja toisaalta suojelualueen ulkopuolisen toiminnan rajoittaminen, mikäli se heikentää suojeluperusteita. Suomessa ei ole ollut käytössä selkeää yhtenäistä ohjeistusta siitä, milloin Natura-arvio tulee tehdä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää mitkä seikat vaikuttavat siihen lähdetäänkö Natura-arviota toteuttamaan. Natura-arviointiin johtaneita perusteluja ja syitä selvitettiin keräämällä aineisto YVA-menettelyn läpikäyneistä hankkeista. Hankkeita oli mukana yhteensä sata ja ne edustivat kaikkia hanketyyppejä kaikkialta Suomesta. Tutkimuksessa kerättiin aineistosta mm. etäisyystietoja, sanallisia perusteluja ja sijaintineitoja ELY -keskusalueiden tarkkuudella. Aineistoa käsiteltiin tilastollisin menetelmin, jotta saataisiin selville mitkä muuttujat olivat Natura-arvion toteuttamisen kannalta merkittäviä. Aineiston ja taustatietojen perustella Natura-alueen ja hankealueen välisellä etäisyydellä on suuri merkitys Natura-arvion toteuttamiseen ja toisaalta alueelliset erot olivat selvästi näkyvillä. Saatujen tietojen pohjalta voidaan sanoa, että voisi olla mahdollista antaa tarkkaakin ohjeistusta Natura-arvioinnin aloittamiselle ainakin etäisyyden perusteella. Etäisyyden ei tule kuitenkaan olla ainut syy, joka voi johtaa Natura-arvion tekemiseen. Arvioinnin tarpeellisuutta on kuitenkin tarkasteltava aina myös suojeluperusteiden kautta

Natura-evaluation is a process in which preservation guidelines of areas belonging to Natura 2000-network are verified. When needed the verification is done as a part of EIA project planning procedure. Natura areas are part of Finnish nature preservation network and their distinguishing feature is the requirement of preservation guidelines being enforced, but to allow further use of the area and on one hand limiting outside activities should they reduce the justification of the preservation effort. There are no clear guidelines in Finland about when Natura-evaluation has to be done. My purpose was to research what factors affect the reasons for Natura-evaluation to be implemented. Justifications and causes that lead to Natura-evaluation were studied by collecting material from previously done EIA-projects. About a hundred projects were involved and they represented all of the possible project types from all over Finland. In this study the material collected included distance information, vocal justifications and location information with the accuracy of Ely-centre areas. The material was processed with statistical methods to clarify which factors were significant for implementation of Natura-evaluation. Material and background information revealed that distance had great significance in implementing of Natura-evaluation, as well as differences between areas were also obvious. Based on the collected information it can be surmised that it could be possible to give strict guidelines to begin Natura-evaluation based on distance. However, distance can’t be only justification that may lead to beginning of Natura-evaluation. The need for evaluation must be examined through the needs of preservation requirements.