Tutkimuksessani syvennyn Keuruun Pihlajavedellä 2010-luvun alkupuolella kuohuneeseen Kalmunevan turvekiistaan. Tapaustutkimuksellinen perehtymiseni kattaa sekä kiistan kulun, että kiistassa turveyhtiö Vapoa vastustamaan nousseen Martinjärven liikkeen kuvailun ja analyysin. Liikkeen rakennetta avaan toimija- ja suhdeverkoston käsiteparilla, toimintaa taas hahmotan kiistelyn politiikan, kehystyksen ja vasta-asiantuntijuuden teoreettisen kolmilinssin läpi. Kiistelyn politiikan tarjoama näkökulma korostuu liikkeen toiminnan muotojen analyysissa, kehystys hahmottaa toiminnan taustalla vaikuttavia liikkeen arvoja ja merkityksenantoja ja lopuksi vasta-asiantuntijuus erottaa ympäristökonflikteissa keskeisen professionaalisen tiedon roolin liikkeen toiminnan keskeisenä resurssina.
Tutkimuksen aineiston olen rakentanut ensinnäkin kahdesta teema- ja asiantuntijahaastattelusta, jotka ovat Martinjärven vesienhoitoyhdistyksen kahden ydinaktiivin haastattelu keväältä 2016 sekä yhdistykselle kuormit
uslaskelmia toteuttaneen diplomi-insinöörin sähköpostihaastattelu syksyltä 2020. Näiden lisäksi olen hyödyntänyt kiistaa koskevia viranomaispäätöksiä, uutisia sekä aktiivien mielipidekirjoituksia ja muita julkisuudessa esiintymisiä. Käännän aineistoa tutkimuskysymyksieni vastauksiksi narratiivisen tutkimuksen menetelmin; toteutan sekä paradigmaattista narratiivien analyysia, että kerronnallista narratiivista analyysia.
Aineiston analyysin tuloksena hahmottuu ensinnäkin monivaiheinen, vuosia kestänyt paikallinen turvekonflikti. Siinä kamppailleen liikkeen ytimen muodostanut toimijaverkosto oli varsin suppea, mutta tätä ympäröivä suhdeverkosto moninainen ja eri puolille maata kattavasti kurottava. Verkostoissa näyttää painottuneen ulkopuolisen asiantuntija-avun tavoittaminen kamppailun voimavaraksi. Liikkeen toimintakeinot ilmentävät tavanomaisia institutionaalisen kiistelyn muotoja. Martinjärveläiset mobilisoivat resurssejaan viranomaisille suuntaamissaan argumentatiivisissa kampanjoissa sekä vahvistaessaan kiistelyn näkyvyyttä runsaalla mediajulkisuuden hyödyntämisellä. Liikkeen kehystyksissä korostuu vastakkainasettelu Vapoon ja sen liittolaisiksi laskettuihin viranomaisiin, poliitikkoihin ja paikoin myös tiedeinstituutioihin. Mökkiläiset, virkistyskäyttäjät ja laajemmin järviluonto katsottiin taas oman puolen intressiryhmäksi. Turvekiistoja käyvien paikallistoimijoiden toivottiin kykenevän yhdistämään voimiaan tulevaisuudessa, ja Pelastetaan reittivedet ry avautui tässä mahdollisuutena. Liikkeen vasta-asiantuntijuus kutoutui tieteellisen perehtymisen, asiantuntija-avun ja maallikkopraksiksen punoksena. Sen tehostaman kampanjoinnin voimin liike horjutti Vapon määrittelyvaltaa ja sai viranomaiset reagoimaan aloitteisiinsa tavoilla, jotka petasivat tietä Vapon tappiolle.
...
