Uusi erämaa : Vaara-Kainuun retkeilyreitit kulttuuriympäristönä
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Köngäskierros ja Hyrynsalmi–Puolanka-osuus valtakunnallisesta UKK-retkeilyreitistä ovat Metsähallituksen Luontopalveluiden ja Hyrynsalmen ja Puolangan kuntien ylläpitämiä retkeilyreittejä. Reitit kulkevat monien arvokkaiden luontokohteiden kautta, mutta suurimmaksi osaksi ne sijaitsevat metsätalouskäytössä olevilla alueilla. Tämän artikkelimuotoisen kulttuuriympäristöntutkimuksen maisterintutkielman aiheena on Vaara-Kainuun ympäristön kulttuuristen aspektien tarkastelu retkeilyreittien ympäristöönsä avaamien näköalojen avulla. Työ koostuu kahdesta artikkelista ja johdantoluvusta. Hahmotan retkeilyreitit kulttuuriperintönä ja reittien ympäristön kulttuuriympäristönä. Kulttuuriympäristö ei tutkimuksessani hahmotu ensisijaisesti fyysisinä ympäristöinä, vaan käsitteellisenä alustana, jonka avulla eri aloja edustavien ympäristökäsitysten keskusteluttaminen keskenään on mahdollista. Aineistoni muodostuu retkeilyreittien fyysisestä ympäristöstä johdetuista autoetnografisista kenttätyöaineistoista, jotka olen koonnut retkeilemällä reitit läpi vuoden 2016 aikana. Tutkimukseni etenemistä on ohjannut empiirinen tapaustutkimus ja teoriaohjaava analyysi, joiden avulla haen vastausta kysymyksiin tutkimieni retkeilyreittien arvosta kulttuuriympäristön kontekstissa. Tarkastelen reittejä fenomenologisessa, heritologisessa ja ympäristöetiikan viitekehyksessä, jotka myös linkittyvät tutkimuksessani toisiinsa. Esitän, että reittien arvo kulttuuriperintönä perustuu niiden tuottamaan kokemuk-seen. Retkeilyreittien ympäristön lisäksi kokemuksen syntymiseen vaikuttavat opitut käsitykset ja kulttuuriset konventiot siitä, millaisia ovat hyvät retkeilykokemukset ja -ympäristöt. Tutkimani reitit näyttäytyvät tässä tarkastelussa haasteellisina: monotoniset mäntytaimikot, hakkuuaukot ja metsäautotiet eivät vastaa turistisen erämaadiskurssin käsitystä luonnosta. Retkeily on visuaalisesti orientoitunutta toimintaa, mutta retkeilyn visuaalisuus on kokonaisvaltaista ja ruumiillista. Retkeily aistimellisena ja kokemuksellisena toimintana tuottaa erityistä kehollista tietoa, joka osallistaa retkeilijän osaksi ympäristöään. Ruumiillinen osallistuminen mahdollistaa osallistumisen retkeilyyn myös toisin: se mahdollistaa ympäristön hahmottamisen ilman konventioiden painolastia. Tämä tekee oikeutta vaarakainuulaisen ympäristön kulttuuriselle hahmottamiselle.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29560]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kainuun asuttaminen
Keränen, Jorma (1984)A Lapp population and hunting and fishing from both the east and the west preceded a steady population and made the wilderness more suitable for living. The settling of Kainuu was an essential part of East-Finnish, mainly ... -
Kulttuuriympäristökasvatuksen paikka : Brinkhallin kartano kokemuksellisena kulttuuriperintökohteena
Ek, Anna-Kaisa (2011)Tarkastelen tutkielmassani Turun Kakskerrassa sijaitsevan Brinkhallin kartanon kulttuuriympäristökasvatustoiminnan kehittämistä. Tutkimustehtäväni on selvittää miten kävijät kokevat Brinkhallin kartanon ja miten kartanon ... -
Mustialan henki : Kustaa Ruhasen (1864–1931) valokuvat elävän perinnön tallentajina
Rekola, Tiina (2021)Tutkielmassa yhdistyvät elävä perintö ja rakennettu kulttuuriympäristö, joita tarkastellaan visuaalisen aineiston kautta. Tutkimuskohde, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) Mustiala Lounais-Hämeessä, ... -
Saksalaisena Savossa : Arnold Boos (1831-1880) Kuopion kaupunkiympäristön kuvaajana
Manninen, Sirkku (2018)Tutkielma käsittelee saksalaissyntyisen, Kuopiossa vuosina 1862–1880 asuneen ja työskennelleen valokuvaaja Arnold Boosin (1831–1880) vaiheita sekä hänen paikkakunnalta ottamiaan maisemakuvia. Tutkielman tavoitteena on ... -
Maaseutukirkonkylästä moderniksi kuntakeskukseksi : Kinnulan kirkonkylän rakennetun kulttuuriympäristön muutos 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Moilanen, Nina (2015)Tässä tutkielmassa tutkin keskisuomalaisen Kinnulan kunnan kirkonkylän rakennetun kulttuuriympäristön muutosta 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä tutkimuksen tekoajankohtaan asti. Tärkeimmät tutkimuskysymykset työssäni olivat, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.