Häiritsevän käyttäytymisen yhteys oppilaan sosiaalisiin suhteisiin 5. ja 6. luokalla

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin häiritsevän käyttäytymisen, sukupuolen sekä vanhempien koulutyölle antaman tuen yhteyttä oppilaan vertaissuhteisiin ja opettaja-oppilassuhteisiin, sekä niissä tapahtuviin muutoksiin 5. luokalta 6. luokalle. Tutkimus oli kvantitatiivinen pitkittäistutkimus, jonka aineistona käytettiin ProKoulu-tutkimuksen aineistoa. Tutkittavat (n = 1131) olivat 5.–6. -luokkalaisia. Käytösoireisten ja oireettomien välisiä eroja sosiaalisissa suhteissa vertailtiin t-testein, ja käytösoireiden ja sukupuolen yhteyttä sosiaalisiin suhteisiin tutkittiin kaksisuuntaisella varianssianalyysillä. Sosiaalisissa suhteissa tapahtuvaa muutosta sekä käytösoireiden ja vanhempien tuen yhteyttä sosiaalisissa suhteissa tapahtuvaan muutokseen tutkittiin toistomittausten varianssianalyysillä. Tutkimustuloksista ilmeni, että käytösoireisten sosiaaliset suhteet olivat heikompia kuin oireettomien oppilaiden ja yhteys oli samanlainen tytöillä ja pojilla. Oppilaiden sosiaaliset suhteet heikkenivät 5. luokalta 6. luokalle, mutta käytösoireet eivät olleet yhteydessä muutokseen. Käytösoireilla ja vanhempien tuella oli yhdysvaikutus vertaissuhteiden muutokseen, mutta ei opettaja-oppilas-suhteiden muutokseen. Vähemmän tukea saavilla oppilailla vertaissuhteet paranivat, kun taas enemmän tukea saavilla vertaissuhteet heikkenivät. Tulosten perusteella häiritsevällä käyttäytymisellä ja vanhemmilta koulutyölle saadulla tuella on yhteys oppilaan sosiaalisiin suhteisiin. Häiritsevästi käyttäytyville oppilaille tulisi antaa käyttäytymisen tuen lisäksi tukea sosiaalisiin suhteisiin, jotta oppilaiden emotionaalinen kouluun kiinnittyminen lisääntyisi ja riski koulupudokkuuteen ja syrjäytymiseen pienenisi.