Opettajien kokemukset perusopetuksen digitalisaatiosta poikkeusoloissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää opettajien kokemuksia perusopetuksen digitalisaatiosta ja sen toimivuudesta poikkeusoloissa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena hyödyntäen teemahaastattelua aineistonkeruumenetelmänä. COVID-19 pandemian takia suurin osa maailman valtioista joutui asettamaan erilaisia rajoituksia sosiaalisten kontaktien välttämiseksi. Suomessa yksi näistä rajoituksista oli lähiopetuksen keskeyttäminen kaikilla koulutuksen tasoilla, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Opetuksessa siirryttiin etäopetukseen, jossa hyödynnettiin erilaisia digitaalisia ratkaisuja ja työkaluja sekä itsenäistä opiskelua. Tutkielmassa tutkitaan tämän poikkeustilan aiheuttaman etäopetuksen vaikutuksia perusopetukseen. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen perusteella löydettiin yhdeksän mahdollista etäopetuksen aiheuttamaa vaikutusta: joustavuus, yksilöitävyys, teknologian tuoma lisä kotiopetukseen, oppilaiden mahdollinen eriarvoistuminen, sosiaalisten kontaktien vähyys, huoltajien ja opettajien muuttuneet roolit, ICT infran taso, lisääntynyt työmäärä sekä tuttujen työskentelytapojen vaikutus. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa haastateltiin yhdeksää perusopetuksessa keväällä 2020 opettanutta opettajaa. Empiirisen aineiston nähtiin tukevan suurelta osin aiemman tutkimuksen näkemyksiä etäopetuksen tuomista mahdollisista vaikutuksista. Yleisesti voitiin sanoa etäopetuksen onnistuneen niin hyvin kuin vallitsevissa olosuhteissa oli mahdollista. Haastateltavien mukaan etäopetus oli rakennettu tavalla tai toisella teknologian ympärille. Etäopetuksessa nähtiin myös ongelmia ja sen koettiin myös aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia niin opettajille kuin oppilaille. Empiirisestä aineistosta pystyttiin nostamaan kolme teemaa, joiden nähtiin vaikuttavan etäopetuksen toteuttamiseen. Nämä teemat olivat opettajien ja oppilaiden yksilölliset erot, vuorovaikutuksen hankaloituminen sekä ikäluokkien ja oppiaineiden väliset erot. Tutkielman rajoituksina nähtiin kirjallisuuskatsauksessa hyödynnetyn kirjallisuuden relevanttius tutkittavan aiheen näkökulmasta sekä se, vaikuttiko aineiston keräämisen menetelmät, niin haastateltavien keräämisen kuin etähaastattelujen pitämisen osalta, jotenkin aineistoon ja sitä kautta saatuihin tuloksiin. Jatkotutkimusaiheita on niin aiheen tilastollisesti merkittävässä tutkimuksessa näiden saatujen tulosten perusteella, kuin esimerkiksi aiheen tutkimuksessa muista, kuten oppilaiden, huoltajien, rehtoreiden sekä opettajaharjoittelijoiden näkökulmista.