Työrauha luokassa mahdollistaa oppimisen, opettamisen ja koulussa viihtymisen. Luokan työrauhaa voidaan edistää näyttöön perustuvilla luokanhallintamenetelmillä. Jotta luokanhallintamenetelmien vaikuttavuudesta saataisiin mahdollisimman luotettavaa tietoa, tulisi käytössä olevan arviointivälineen olla luotettava. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokan työrauhaa kuvaavan SSQ-mittarin luotettavuutta. Lisäksi tutkittiin oppilaiden käyttäytymisen osalta haastavimpia koulu- ja luokkatilanteita opettajien arvioimina. Tutkimuksessa myös selvitettiin, tapahtuuko luokan työrauhassa muutosta luokanopettajille järjestetyn kollaboratiiviseen konsultointiin perustuvan koulutuksen jälkeen.
Tutkimuksen aineisto oli kerätty sähköisillä kyselylomakkeilla alakoulun opettajilta, jotka osallistuivat Niilo Mäki Instituutin vuosien 2014–2017 aikana järjestämiin luokan työrauhan tukemista koskeviin täydennyskoulutuksiin. SSQ-mittarin faktorirakennetta tutkittiin eksploratiivisella faktorianalyysillä, sis
äistä yhdenmukaisuutta Cronbachin alfa -kertoimilla ja toistomittausreliabiliteettia Pearsonin korrelaatiokertoimilla. Kriteerivaliditeettia arvioitiin vertaamalla SSQ-mittaria Työrauhamittariin. Haastavimmat koulu- ja luokkatilanteet määritettiin opettajien arviointien perusteella. Oppilaiden häiriökäyttäytymisen muutosta ennen koulutusta ja sen jälkeen tarkasteltiin toistomittausten varianssianalyysin avulla.
SSQ-mittarin faktorirakenne osoittautui yksiulotteiseksi. Koska mittaria käytettiin tutkimuksessa kuvaamaan erikseen oppituntien aikaisia ja oppituntien ulkopuolisia tilanteita, tutkittiin mittaria myös kaksiosaisena. Sekä yksiulotteisen että kaksiulotteisen SSQ-mittarin korkeat Cronbachin alfa -kertoimet osoittivat SSQ-mittarin reliabiliteetin olevan hyvä. SSQ-mittarin toistomittausreliabiliteetti oli niin ikään korkea. SSQ-mittarin ja Työrauhamittarin välisen korrelaation perusteella myös SSQ-mittarin kriteerivaliditeettia voidaan pitää hyvänä. Haastavimmat tilanteet oppitunneilla olivat opettajien arvioinnin mukaan ne, joissa ei ollut opettajan ohjausta. Oppitunnin ulkopuolella häiriökäyttäytymistä ilmeni erityisesti käytävillä ja koulun yhteisissä tiloissa. Oppilaiden häiriökäyttäytyminen väheni opettajien koulutuksen jälkeen heti ensimmäisellä interventioviikolla ja muutos oli tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että SSQ-mittarin muokattua versiota voidaan pitää psykometrisesti pätevänä kuvaamaan koko luokan häiriökäyttäytymistä oppitunneilla ja oppitunnin ulkopuolisissa tilanteissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kollaboratiiviseen konsultointiin perustuva koulutus on tehokas keino jakaa tietoa näyttöön perustuvista luokanhallintamenetelmistä ja että näiden menetelmien käyttöönotto parantaa luokan työrauhaa. Onkin tärkeää, että opettajankoulutuksessa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa perehdytään riittävästi luokanhallintamenetelmiin.
...
