Tytöt ja naiset maailmanmuuttajina : representaatiot ja kertomuksen rakentuminen teoksessa Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa

Abstract

Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millainen kuva maailmanmuuttajatytöistä muodostuu teoksessa Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa. Tutkin sitä, millaiseksi tyttöjä kuvataan ja millaiseen toimintaan tytöt osallistuvat. Olen kiinnostunut myös siitä, miten kertomusmuoto ja sen vaiheet vaikuttavat tytöistä rakentuvaan kuvaan sekä millaisia asioita tarinan eri vaiheissa kuvataan maailman muuttamisen edellytyksinä tai niitä tukevina piirteinä. Päämääräni on kuvailla aineiston rakentamia tyttökuvauksia suhteessa kertomusmuotoon ja sankaritarinaan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Millaisista vaiheista Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa -teoksen satumuotoiset tositarinat rakentuvat? 2) Miten tyttöjä representoidaan kertomuksen eri vaiheissa? Millaisin kielellisen keinoin näitä representaatioita rakennetaan?

Tutkimuksen aineisto koostuu 12 satumuotoisesta tositarinasta lapsille suunnatussa tietokirjassa. Tämä tutkimus ei kata koko teosta, vaan rajaan teoksesta aineistokseni ne tositarinat, jotka kertovat 2010-luvulla vaikuttaneista naisista. Aineistoni satumuotoiset tositarinat toimivatkin esimerkkinä niin viime vuosien kirjallisesta ilmiöstä kuin sankaruuden ravistelusta. Lastenkirjallisuus tarjoaakin kiinnostavan tarkastelukulman median, kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan välittämiin käsityksiin sukupuolesta ja sankaritarinoista.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu diskurssintutkimukseen, systeemis-funktionaaliseen kieliteoriaan ja kertomuksen tutkimukseen. Yhdessä nämä viitekehykset muodostavat monitieteellisen näkökulman, jonka läpi tutkin lastenkirjan satumuotoisia tositarinoita. Metodini pohjautuu systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktioihin ja prosessityyppeihin sekä labovilaisen kertomusmallin käsitteisiin. Kertomuksen analyysi toimii tutkimuksessa keinona tarkastella tositarinoiden vaiheittaista etenemistä. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktiot tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tarkastella syvemmin kielellisiä valintoja suhteessa tarinan päähenkilön toimintaan sekä tyttöyteen ja sankaruuteen rakentuviin representaatioihin.

Aineistostani erottuu 10 eri representaatiota, jotka kuvaavat maailmaa muuttaneita tyttöjä. Maailmanmuuttajia kuvataan innokkaiksi ja uteliaiksi, päämäärätietoisiksi, unelmoiviksi, päättäväisiksi, itseensä ja kykyihinsä luottaviksi, sinnikkäiksi, yritteliäiksi, dynaamisiksi, yhteistyökykyisiksi, eteenpäin pyrkiviksi ja toimintaan tarttuviksi. Representaatioihin vaikuttaa tekstilajin mukainen kertomusmuotoinen esitystapa, joka vahvistaa käsitystä maailmanmuuttajasta sankarina ja luo vaikeuksista voittoon -tarinakaavaa. Tositarinat noudattavat Labovin (1972) kertomuksen rakennemallia ja rakentuvat kuudesta vaiheesta: henkilön rakentamisen -vaihe, haaveilun ja unelmoinnin -vaihe, vision haastamisen -vaihe, visiosta ja haasteista voimaantumisen -vaihe, sinnikkään ja aktiivisen toiminnan -vaihe sekä dynaamisen tulevaisuuden -vaihe. Kertomuksen vaiheet ja representaatiot avaavat sitä, miten menestymistä lastenkirjallisuudessa kuvataan sekä millaisia uskomuksia maailman muuttamiseen ja tyttöyteen liitetään.