Luokanopettajan kokemuksia vuoroasumisen merkityksestä lapsen koulunkäynnille
Tutkimuksessa on tutkittu luokanopettajien kokemuksia siitä, miten lapsen vuoroasuminen vanhempien eron jälkeen näkyy lapsen koulunkäynnissä ja kouluarjessa. Tutkimuksessa tarkastellaan opettajien kokemuksia siitä, miten he ovat pyrkineet keskustelemaan erovanhempien kanssa lapsen koulunkäyntiin liittyvistä huolista. Lisäksi tarkastellaan, miten opettajat ovat pyrkineet ohjaamaan lasta ja vanhempia avun piiriin silloin, kun he ovat kokeneet lapselle olevan hankalaa asua vuoroviikoin tai lapsi on muulla tavoin näyttänyt kärsivän tilanteesta. .
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään vuoroasumista käsitteenä ja sen yleisyyttä Suomessa ja muualla. Lisäksi tarkastellaan kodin ja koulun yhteistyön merkitystä lapsen koulunkäynnin tukena.
Tutkimuksessa on haastateltu avoimen teemahaastattelun menetelmällä viittä kokenutta luokanopettajaa. Haastatteluista on nostettu esiin yhteneväisiä teemoja luokanopettajien kokemuksista lapsen vuoroasumiseen liittyen.
Tutkimuksen tuloksena oli, että mikäli vanhemmat ovat asiallisissa ja jopa hyvissä väleissä keskenään ei lapsen vuoroasuminen juurikaan näy koulussa. Jos vanhemmat puolestaan riitelevät tai eivät tee yhteistyötä lapseen liittyen, oireilee lapsi monin tavoin. Hän voi olla koulussa levoton, itkuinen, käytökseltään haastava tai ahdistuneen oloinen. Joskus lapsen koulutavarat ovat ”väärässä kodissa” ja lapsi saattaa olla koko viikon ilman esimerkiksi jotakin koulukirjaa. Kognitiivisen osaamisen suhteen lapsen vuoroasuminen ei näy lapsen koulunkäynnissä. Opettajat kokivat, ettei vuoroasumisella ole suoranaista yhteyttä lapsen koulumenestykseen. Lapsen koulutehtävistä huolehdittiin pääsääntöisesti melko tavalla yhteneväisesti molemmissa kodeissa. Poikkeuksena tässä olivat kodit, joiden säännöt poikkesivat paljon keskenään. Vuoroasumisen vaihtopäivä saattoi näkyä negatiivisessa mielessä koulussa etenkin silloin, kun vaihtopäivä oli keskellä kouluviikkoa. Myös uusperheeseen liittyvät asiat näyttäytyivät koulussa sekä positiivisella että negatiivisella tavalla. Lapsella saattoi olla hyvä suhde vanhempansa uuteen kumppaniin tai hän saattoi kokea olevansa jollakin tavalla ulkopuolinen uusperheessä.
Luokanopettaja on aikuinen, jonka kanssa lapsi viettää suuren osan arjestaan. Tutkimukseni todisti, että opettaja tietää usein paljon asioita lapsen arjesta. Opettajan on tärkeää tietää, mitä erilaisia auttamiskeinoja hän voi tarjota lapsen vanhemmille tilanteessa, jossa näiden ero ja. vuoroasumisratkaisu vaikuttaa kuormittavan lapsen arkea ja koulunkäyntiä. .
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Vanhempien kokemuksia yhteisvanhemmuuden merkityksestä lapsen hyvinvoinnille
Ollikainen-Lautamäki, Veera (2022)Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin vanhempien käsityksiä siitä, millainen yhteisvanhemmuus tukee tai heikentää lapsen hyvinvointia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli pariskunnat, joiden esikoislapsi oli haastatteluhetkellä ... -
Eronneiden isien kokemuksia kodin ja koulun yhteistyöstä
Honkanen, Juha (2020)Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdyttiin etävanhempina toimivien isien kokemuksiin kodin ja koulun yhteistyöstä. Lisäksi tarkasteltiin millaiseksi he kokevat osallisuuden lastensa koulunkäynnissä ja miten etävanhemmuus ... -
Kodin ja koulun yhteistyö lapsen kasvun ja kehityksen tukena alakoulussa
Lepistö, Minna (2009) -
"Siitä on hyötyä kaikille osapuolille" : kodin ja koulun yhteistyö luokanopettajan näkökulmasta
Kuusi, Ulla; Laulajainen, Riitta (2004) -
Nettielämän ensiaskeleet : vanhempien näkemyksiä medialukutaidon ja mediavanhemmuuden merkityksestä neuvolaikäisen lapsen hyvinvointiin
Vähämartti, Tarja (2011)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 4-6 -vuotiaiden lasten vanhempien näkemyksiä medialukutaidon ja mediavanhemmuuden merkityksestä lasten hyvinvointiin. Tarkoitus oli selvittää, miten perheissä opetellaan medialukutaitoa ...