Vanhempien kokemuksia pienten koululaisten tietotekniikan käytöstä koronapandemian aikana

Abstract

Uudenlaisten älylaitteiden ja mediasisältöjen yleistyminen on tuonut tietotekniikan 2000-luvulla osaksi yhä nuorempien lasten arkea: Vuonna 2013 toteutetun Lasten mediabarometri -tutkimuksen mukaan suomalaiset lapset aloittivat Internetin käytön jo alle 2-vuotiaana. Kaikista 0–8-vuotiaista lapsista yli 90 prosenttia käytti Internetiä. (Suoninen, 2013, s. 71–72.) Erityisen kiinnostava ikävaihe lasten tietotekniikan käyttöä ajatellen on koulun aloitus, sillä tässä vaiheessa monelle lapselle ostetaan ensimmäinen oma kännykkä, ja loputkin tutustuvat älylaitteisiin viimeistään koulun opetusvälineiden ja luokkatoverien esimerkin kautta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella peruskoulun ensimmäisellä luokalla olevien lasten kotona tapahtuvaa tietotekniikan käyttöä, ja siinä koronapandemian aikaan keväällä 2020 tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa pyritään kartoittamaan erilaisia käyttötilanteita ja tunnistamaan UTAUT2-mallin (Venkatesh, Thong & Xu, 2012) mukaisia motivaatiotekijöitä, jotka vaikuttavat vanhempien halukkuuteen antaa lastensa käyttää teknologiaa. Samalla tarkastellaan yleisemmällä tasolla, kuinka kyseinen teoria soveltuu vanhempien ohjauksessa tapahtuvan lasten tietotekniikan käytön kuvaamiseen. Tutkimuksen perusteella koronapandemia oli vaikuttanut lasten tietotekniikan käyttöön kotona. Käytön määrä oli kasvanut merkittävästi. Muita muutoksia olivat etäopetuksen alkamisen ohella verkon kautta tapahtuvan yhteydenpidon sekä viihdekäytön lisääntyminen. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista koki etäopiskelun olleen lapselle helppoa ja enimmäkseen positiivinen kokemus, ja he suhtautuivat opetus- ja viestintäteknologioiden käyttöön itsekin myönteisesti. Opetus- tai viestintäteknologian käytöstä ei ollut ehtinyt tulla enemmistölle oppilaista etäopetusjakson aikana vielä rutiininomaista, mutta viihdekäyttö vaikutti muodostuneen suurelle osalle lapsista jo tavaksi. Vanhemmat näkivät siinä kuitenkin sisältöön ja käytön määrään liittyviä riskejä, joiden katsottiin edellyttävän käytön rajoittamista.