Socially sustainable governance of the Mozambican oil and gas sector : analysis on the standpoints of the representatives of the Mozambican civil society

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Mosambikin kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä maan kaasu- ja öljysektorin sosiaalisesti kestävästä hallinnasta. Mosambik on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä maista, jossa on kuitenkin hiljattain löydetty suuret kaasuesiintymät. Tavoitteena on selvittää, kuinka hallita Mosambikin öljy- ja kaasuvaroja sosiaalisesti kestävästi eli niin, että mahdollisimman moni voisi hyötyä sektorista.

Tutkimuksen aineisto on kerätty tekemällä puolistrukturoituja yksilöhaastatteluita Mosambikin kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Haastattelut on tehty Maputossa, Mosambikissa keväällä 2019. Yksilöhaastattelussa kartoitettiin kansalaisyhteiskunnan edustajien näkemyksiä öljy- ja kaasusektorin hallinnasta ja sen potentiaalista luoda sosiaalisesti kestävää kehitystä maahan. Aineisto on analysoitu laadullisen, teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.

Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa toimii feministinen poliittinen ekologia, jonka keinoin huomio tuodaan valta-asetelmiin sekä haittojen ja hyötyjen jakautumiseen. Viitekehyksestä kumpuaa myös intersektionaalinen lähestymistapa, jonka avulla tarkastellaan haittojen ja hyötyjen jakautumista eri väestöryhmien osalta.

Tulokset osoittavat, että jotta öljy- ja kaasusektorin hallinta olisi sosiaalisesti kestävää, on maan institutionaalista kapasiteettia kehitettävä ja päätöksentekoprosesseista tehtävä inklusiivisempia. Sosiaalisesti kestävän hallinnan haasteet liittyvät ennen kaikkea syvällä rakenteissa olevaan epätasa-arvoon, joka linkittyy myös vallan epätasa-arvoiseen jakautumiseen.

Tutkimuksen perusteella voidaan nähdä, että luonnonvaroista saatavien varojen johtamisen sosiaalisesti kestävään ja kaikki mukaan ottavaan kehitykseen vaatii epätasa-arvon juurisyihin puuttumista. Lisäksi ihmisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoprosesseihin ja olla mukana maan kehityksessä riippumatta heidän ominaisuuksistaan, kuten sukupuolestaan, uskonnostaan tai asuinpaikastaan.

The purpose of this study is to examine the perceptions of the representatives of the civil society on socially sustainable governance of the Mozambican oil and gas sector. Mozambique is one of the poorest and least developed countries in the world. Recently massive natural gas resources were discovered in the country, posing great expectations for the future development in Mozambique. The aim of study is to find out how governing the oil and gas sector could be sustainable in a way that as many as possible could benefit from the sector.

The data for this qualitative research consists of semi-structured individual interviews. The interviews were conducted with the representatives of the Mozambican civil society in Maputo, Mozambique in spring 2019. The aim of the interviews was to find out what kind of perceptions the representatives of the civil society have about the socially sustainable governance of the oil and gas sector. The data was analyzed with the methods of theory-abducted content analysis.

The theoretical framework of this research is Feminist Political Ecology. The framework guides the research by bringing the focus on the questions of power, distribution of costs and benefits of the sector. An intersectional approach of the framework is used to deeper analyze social sustainability and inclusiveness.

The findings are that in order to govern the sector in a socially sustainable way, the institutional capacity should be enhanced and the decision-making processes made more inclusive. The challenges linked to the sector and socially sustainable governance of it are linked to the root causes of inequality and unequal distribution of power.

Based on this research, it can be argued that in order to everyone to benefit from the oil and gas sector in Mozambique, ctions to tackle the root causes of inequality are needed. People, despite their gender, geographical location, religion or disability, should be able to take part in the decision-making processes and to be part of the development processes.