Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorWikgren, Jan
dc.contributor.authorLepistö, Santeri
dc.contributor.authorIlkka, Markus
dc.date.accessioned2020-10-30T07:26:40Z
dc.date.available2020-10-30T07:26:40Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72395
dc.description.abstractAivotoiminnan itsesäätelyyn perustuvaa neurofeedback-menetelmää on tutkittu ja sovellettu niin kognitiivisen tehostamisen kuin kliinisen hoitotyön kentillä ristiriitaisin tuloksin. Kognitiivisten tai kliinisten muutosten saavuttamiseksi neurofeedback-tutkimuksissa on pyritty tyypillisesti muuttamaan tietyn aivoaallon esiintymistä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin neurofeedback-menetelmää tarkastelemalla alfa-rytmin (8–12 Hz) ja sensorimotorisen rytmin (12–15 Hz) modulaation vaikutuksia sekä intervention yhteyttä tutkittavien tunnetiloihin ja kokemuksiin mentaalisten strategioiden käyttämisestä. Koehenkilöt (n = 13) osallistuivat neurofeedback-tutkimuksessa viiden harjoittelukerran mittaiseen interventioon, jossa he pyrkivät tietokonevälitteisen pelin avulla muuttamaan aivoaaltojen esiintymistä. Tunnetiloja kartoitettiin jokaisena harjoittelukertana PANAS- kyselylomakkeella mitaten tutkittavien positiivisia ja negatiivisia tunnetiloja. Tutkittavien kokemuksia pelissä suoriutumisesta ja mentaalisten strategioiden käyttämisestä tarkasteltiin intervention päätteeksi avoimella kysymyksellä. Tässä tutkimuksessa 10 minuuttia kestävät neurofeedback-harjoittelukerrat viiden päivän aikana eivät riittäneet moduloimaan spesifisti koeryhmän neuraalista toimintaa. Tunnetilojen tarkastelun osalta intervention harjoittelukerrat vaikuttivat lievästi vähentävän positiivisten tunnetilojen intensiteettiä. Käytetyistä mielensisäisistä strategioista koehenkilöt kokivat pelaamista eniten edistäviksi strategioiksi tietoisuustaidot, positiivisen ajattelun ja rentoutumisen. Tarkasteltaessa kokonaisuudessaan mielensisäisten strategioiden toimivuutta havaittiin, että tutkittavien käyttäjäkokemukset neurofeedback-menetelmän pelattavuudesta olivat vaihtelevia. Selvityksen perusteella neurofeedbackin keskeiseksi haasteeksi arvioimme tiivistyvän niin sanotun kaksinkertaisen neuropsykologisen haasteen: aivotoiminnan itsesäätelyn moduloivuuden ja oskillaatioiden instrumentaalisuuden. Ehdotamme neurofeedback-intervention suunnittelun ja arvioinnin taustateoreettiseksi tueksi systeemistä viitekehystä, joka painottaa tutkittavan interventioresurssien, neurofeedback-metodologian ja muutoskohteena olevan ilmiön optimaalista yhteensovittamista.fi
dc.format.extent56
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherneurofeedback
dc.subject.otherbiopalautehoito
dc.titleSelvitys neurofeedback-menetelmästä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202010306441
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysoaivot
dc.subject.ysotutkimus
dc.subject.ysoneuropsykologia
dc.subject.ysorytmi
dc.subject.ysobiopalaute
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot