Selvitys neurofeedback-menetelmästä
Aivotoiminnan itsesäätelyyn perustuvaa neurofeedback-menetelmää on tutkittu ja sovellettu
niin kognitiivisen tehostamisen kuin kliinisen hoitotyön kentillä ristiriitaisin tuloksin.
Kognitiivisten tai kliinisten muutosten saavuttamiseksi neurofeedback-tutkimuksissa on
pyritty tyypillisesti muuttamaan tietyn aivoaallon esiintymistä. Tässä pro gradu -tutkielmassa
tutkittiin neurofeedback-menetelmää tarkastelemalla alfa-rytmin (8–12 Hz) ja
sensorimotorisen rytmin (12–15 Hz) modulaation vaikutuksia sekä intervention yhteyttä
tutkittavien tunnetiloihin ja kokemuksiin mentaalisten strategioiden käyttämisestä.
Koehenkilöt (n = 13) osallistuivat neurofeedback-tutkimuksessa viiden harjoittelukerran
mittaiseen interventioon, jossa he pyrkivät tietokonevälitteisen pelin avulla muuttamaan aivoaaltojen esiintymistä. Tunnetiloja kartoitettiin jokaisena harjoittelukertana PANAS-
kyselylomakkeella mitaten tutkittavien positiivisia ja negatiivisia tunnetiloja. Tutkittavien
kokemuksia pelissä suoriutumisesta ja mentaalisten strategioiden käyttämisestä tarkasteltiin
intervention päätteeksi avoimella kysymyksellä. Tässä tutkimuksessa 10 minuuttia kestävät
neurofeedback-harjoittelukerrat viiden päivän aikana eivät riittäneet moduloimaan spesifisti
koeryhmän neuraalista toimintaa. Tunnetilojen tarkastelun osalta intervention harjoittelukerrat
vaikuttivat lievästi vähentävän positiivisten tunnetilojen intensiteettiä. Käytetyistä
mielensisäisistä strategioista koehenkilöt kokivat pelaamista eniten edistäviksi strategioiksi
tietoisuustaidot, positiivisen ajattelun ja rentoutumisen. Tarkasteltaessa kokonaisuudessaan
mielensisäisten strategioiden toimivuutta havaittiin, että tutkittavien käyttäjäkokemukset
neurofeedback-menetelmän pelattavuudesta olivat vaihtelevia. Selvityksen perusteella
neurofeedbackin keskeiseksi haasteeksi arvioimme tiivistyvän niin sanotun kaksinkertaisen
neuropsykologisen haasteen: aivotoiminnan itsesäätelyn moduloivuuden ja oskillaatioiden
instrumentaalisuuden. Ehdotamme neurofeedback-intervention suunnittelun ja arvioinnin
taustateoreettiseksi tueksi systeemistä viitekehystä, joka painottaa tutkittavan
interventioresurssien, neurofeedback-metodologian ja muutoskohteena olevan ilmiön
optimaalista yhteensovittamista.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Decoding attentional states for neurofeedback : Mindfulness vs. wandering thoughts
Zhigalov, A.; Heinilä, Erkka; Parviainen, Tiina; Parkkonen, L.; Hyvärinen, A. (Elsevier Inc., 2019)Neurofeedback requires a direct translation of neuronal brain activity to sensory input given to the user or subject. However, decoding certain states, e.g., mindfulness or wandering thoughts, from ongoing brain activity ... -
Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen : selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa
Harju-Luukkainen, Heidi; Nissinen, Kari; Sulkunen, Sari; Suni, Minna; Vettenranta, Jouni (Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2014) -
Transkraniaalisen tasavirtastimulaation yhteys välttämismotivaatioon
Honkanen, Laura (2021)Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio (tDC-stimulaatio) on non-invasiivinen aivojen sähköisen toiminnan muokkausmenetelmä, jota käytetään masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Tasavirtastimulaation vaikutusmekanismi solun ... -
Aivovasteet lokaatio- ja intensiteettimuutoksiin tuntoärsykkeissä terveillä aikuisilla
Kärkkäinen, Anna-Reeta; Arponen, Emmi (2020)Tässä tutkimuksessa tutkittiin muutoksen havaitsemista tuntoärsykkeissä tarkastelemalla poikkeavuusvastetta (MMR), joka on tapahtumasidonnaisten herätevasteiden komponentti. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ... -
Puheäänen aivovasteet ja nopea nimeäminen lukusujuvuuden ennustajina : pitkittäistutkimus tekstin, sanalistan ja epäsanojen lukemisen taustatekijöistä dysleksiariskilapsilla ja tavallisilla lukijoilla
Hokka, Terhi (2020)Tutkimus pohjautui Lapsen kielen kehitys (LKK) –projektiin, jonka tarkoituksena oli tunnistaa dysleksian riski- ja taustatekijöitä. Tavoitteena oli selvittää esikouluiässä mitatun nopean nimeämisen sekä ERP puheäänivasteiden ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.