Puheäänen aivovasteet ja nopea nimeäminen lukusujuvuuden ennustajina : pitkittäistutkimus tekstin, sanalistan ja epäsanojen lukemisen taustatekijöistä dysleksiariskilapsilla ja tavallisilla lukijoilla

Abstract

Tutkimus pohjautui Lapsen kielen kehitys (LKK) –projektiin, jonka tarkoituksena oli tunnistaa dysleksian riski- ja taustatekijöitä. Tavoitteena oli selvittää esikouluiässä mitatun nopean nimeämisen sekä ERP puheäänivasteiden yhteyttä 14-vuotiaana mitattuun lukusujuvuuteen, toisin sanoen tekstin, epäsanojen ja sanalistan lukemiseen. Aivovasteita mitattiin elektroenkefalografialla (EEG) vasemman ja oikean otsalohkon alueella F3- ja F4-kanavissa ja nopeaa nimeämistä sekä lukemista kognitiivisilla nimeämisen ja ääneen lukemisen testeillä. Keski-Suomen alueelta rekrytoidut tutkittavat jaettiin perinnöllisen dysleksiariskin perusteella riskiryhmään (n = 37) ja kontrolliryhmään (n = 28). Hierarkkisen lineaarisen regressioanalyysin pohjalta havaittiin, että vasemman otsalohkon aktivaatio ja nopea nimeäminen ennustivat myöhempää lukusujuvuutta dysleksiariskilapsilla, mutta ei yhtä vahvasti tavallisilla lukijoilla. Samansuuntaisia tuloksia havaittiin oikean otsalohkon aktivaation ja nopean nimeämisen ollessa ennustajina. Sekä regressioanalyysin että korrelaatioiden perusteella nopea nimeäminen ennusti myöhempää lukusujuvuutta dysleksiariskilapsilla. Se ennusti erityisesti myöhempää oikeiden sanojen lukemista, mutta myös epäsanojen lukemista. Ongelmat lukusujuvuudessa voivat heijastua yleiseen oppimiseen ja koulunkäyntiin, joten tuloksia on mahdollista hyödyntää mm. kehitettäessä interventioita hitaille lukijoille tai tuettaessa heitä varhaisvaiheen lukemaan oppimisessa. Tulokset tarjoavat myös mielenkiintoisia jatkotutkimusmahdollisuuksia. ERP-puheäänivasteiden osuus selittäjinä jäi tässä tutkimuksessa vähäiseksi, ja näin ollen esimerkiksi niiden tutkimukselle olisi lisätarvetta.