Viestintä terveyskriiseissä : kansalaisten tiedontarpeet koronakriisin aikana

Abstract

Maailmanlaajuiset kriisit muuttavat maailmaa. Samalla kun ne ravistelevat yhteiskuntamme vallitsevia rakenteita, markkinavoimia ja työelämää, ne myös osoittavat ihmisille, mitkä asiat elämässä ovat tärkeitä: terveys, vapaus ja turvallisuus. Kriisien aikana ihmisille voi myös syntyä tarpeita, joiden olemassaolosta heillä ei ole ollut aiemmin minkäänlaista käsitystä – tunteita, jotka tulevat pintaan vasta silloin, kun hätä on kaikkein suurin.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia kansalaisten tiedontarpeita pandemian kaltaisen terveyskriisin aikana. Tutkimuksen kanavana hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Facebook-kanavaa, jonka julkaisuihin tulleita kansalaisten kommentteja tutkittiin aikavälillä 4.3.2020–18.3.2020. Aineisto muodostettiin keräämällä manuaalisesti kaikki niihin THL:n julkaisuihin tulleet kommentit, joissa mainittiin asiasana ”korona”. Aineiston laajuus oli yhteensä 557 kommenttia, jonka analysoinnissa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä. Lisäksi aineistoon sovellettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta, jotta aineiston tarkastelua voitiin tehdä kokonaisvaltaisella tasolla.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui kriisiviestinnän, kansalaisten tiedontarpeiden ja niihin keskeisesti liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden ympärille. Näitä käsitteitä ja ilmiöitä tutkimalla haluttiin muodostaa pandemian kaltaisesta terveyskriisistä kuva, joka mahdollisti valitun tutkimuskohteen tarkastelun mahdollisimman monimuotoisesti. Tutkimuksessa kansalaisten tiedontarpeet analysoitiin teorialähtöisestä näkökulmasta, ja ne jaettiin neljään eri kategoriaan, jotka olivat 0) ei täytä kriteerejä, 1) tieto taudin riskeistä, oireista ja hoidosta, 2) tilanteen käsittely riskien ja uhkien näkökulmasta, 3) rohkaisu noudattamaan annettuja ohjeita.

Tutkimuksessa selvisi, että kansalaisilla on eniten tiedontarpeita, jotka liittyvät 1) tietoon taudin riskeistä, oireista ja hoidosta sekä 2) tilanteen käsittelyyn riskien ja uhkien näkökulmasta. Kansalaiset halusivat muun muassa tietää, kuinka virus voi tarttua henkilöstä toiseen, ja kuinka tilanteeseen on terveysviranomaisten osalta varauduttu. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös sanoa, että kansalaiset ovat olleet erittäin kiinnostuneita terveysviranomaisten antamista ohjeista ja siitä, kuinka erilaiset ohjeet ja varotoimenpiteet vaikuttavat heidän henkilökohtaiseen elämäänsä ja käyttäytymiseensä.