Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKasila, Kirsti
dc.contributor.authorKokkonen, Juuli-Mari
dc.date.accessioned2020-10-14T06:55:40Z
dc.date.available2020-10-14T06:55:40Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72166
dc.description.abstractRiittävä fyysinen aktiivisuus on toimintakyvyn haasteita kokeville nuorille tärkeää, sillä liikunta voi edistää nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Siitä huolimatta toimintakyvyn haasteita kokevat nuoret eivät liiku liikuntasuositusten mukaisesti maailmanlaajuisesti. On tärkeää selvittää, miksi nuoret liikkuvat liian vähän, jotta voidaan löytää keinoja nuorten fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi. Liikuntamotivaatiotekijät ja liikunnan esteet voivat olla fyysistä aktiivisuutta selittäviä tekijöitä. Näitä tekijöitä ja niiden yhteyttä toimintakyvyn haasteita kokevien nuorten fyysiseen aktiivisuuteen ei ole juurikaan tutkittu Suomessa tai maailmalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää emotionaalisia, sosiaalisia tai kognitiivisia toimintakyvyn haasteita kokevien nuorten liikuntamotivaa-tiotekijöitä, liikkumista estäviä tekijöitä ja niissä ilmeneviä eroja. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, onko liikuntamotivaatiotekijöillä ja liikkumista estävillä tekijöillä yhteyttä nuorten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen aineistona oli Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 (LIITU) -tutkimuksen osa-aineisto. Osa-aineistossa oli mukana seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisia emotionaalisia, sosiaalisia tai kognitiivisia toimintakyvyn haasteita kokevia nuoria (n=321). Aineiston analysoinnissa käytettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmaa. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, riippumattomien otosten t-testiä, Mann Whitney´n U-testiä, khiin neliö (χ2) -testiä ja binääristä logistista regressioanalyysia. Tulosten mukaan emotionaalinen oireilu oli nuorten yleisin toimintakyvyn haasteita aiheuttava tekijä. Emotionaalisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn haasteita kokevien ryhmissä vain noin kolmannes liikkui riittävästi. Liikuntamotivaatiotekijöistä erityisesti ulkonäkö ja kunto koettiin liikunnassa tärkeiksi, jotka myös selittivät sosiaalisia ja kognitiivisia haasteita kokevien fyysistä aktiivisuutta. Lisäksi hyvän olon ja sosiaalisuuden sekä harjoittelun ja kehittymisen kokeminen tärkeiksi lisäsi sosiaalisia haasteita kokevien aktiivisuutta. Liikkumista estävistä tekijöistä suurimpina esteinä olivat tytöillä oman liikunnallisuuden kokemiseen liittyvät tekijät ja pojilla ulkoiset esteet. Liikkumista estävät tekijät olivat yhteydessä erityisesti poikien vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Toimintakyvyn haasteita kokevien nuorten liikunnan edistämisessä tulisi keskittyä erityisesti nuorten koetun liikunnallisen pätevyyden vahvistamiseen ja ulkoisten esteiden poistamiseen muun muassa tarjoamalla soveltuvaa lajinohjausta. Liikuntamotivaatiotekijöiden vahvistamiseen ja liikkumista estävien tekijöiden vähentämiseen tulisi kiinnittää huomiota niin kuntien liikuntasuunnittelussa, koulujen liikunnanopetuksessa kuin urheiluseuratoiminnassa.fi
dc.description.abstractBeing physically active is important for young people with functional limitations because exercise can promote their physical, mental and social development. Nevertheless, young people with functional limitations do not meet the recommendations for physical activity worldwide. It is important to find out why young people are not physically active in order to find ways to promote their physical activity. Exercise motivation and barriers to physical activity might be factors that can explain it. These factors and their connection to physical activity of young people with functional limitations have not been studied much in Finland or in the world. The aim of this study was to examine the factors that motivate or hinder participation in exercise in young people with emotional, social or cognitive limitations and also to examine the association between these factors and physical activity. The data used in this study is part of the Finnish School-aged Physical Activity (FSPA) study collected in 2018. The data included young people from 7th (13 years old) and 9th (15 years old) grade who experience emotional, social or cognitive limitations (n=321). The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 26 software using cross-tabulation, independent t-test, Mann Whitney´s U-test, chi-square test and binary logistic regression. The results showed that emotional symptoms were the most common cause for functional limitation. About a third of the young people with emotional, social or cognitive limitations exercised according to the exercise recommendations. Appearance and fitness in particular were considered as important motivators for exercise and were also associated to physical activity of young people with social or cognitive limitations. The most common barriers to physical activity for girls were the factors related to the perception of their own physical competence and for boys external barriers. The barriers to physical activity where associated with lower levels of physical activity especially among boys. Promoting physical activity for young people with functional limitations should focus on strengthening young people's perceived physical competence and removing external barriers for example by providing suitable organized sports activities. Strengthening the factors which motivate exercise participation and removing the barriers to physical activity should be taken into consideration in municipalities sports planning, school sports education and sports club activities.en
dc.format.extent88
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherliikkumisen esteet
dc.subject.othertoimintakyvyn haaste
dc.titleToimintakyvyn haasteita kokevien nuorten liikuntamotivaatiotekijät, liikkumista estävät tekijät ja fyysinen aktiivisuus : lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa 2018 -tutkimuksen tuloksia
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202010146215
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTerveyskasvatusfi
dc.contributor.oppiaineHealth Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi50411
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysofyysinen aktiivisuus
dc.subject.ysotoimintakyky
dc.subject.ysomotivaatio
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot