EMF-kalvon käyttö voimistelun hypyssä
Tuomas Moisio( 2004), EMF-kalvon käyttö voimistelun hypyssä, Biomekaniikan pro-gradu -tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 69 sivua. EMF-kalvo (Electromechanical film) on ohut ja joustava elektreettimuovikalvo. Kal-volla voidaan mitata dynaamista voimaa. Tutkimuksessa rakennettiin EMF-kalvoon pe-rustuva voimamittausjärjestelmä voimistelun hyppylaudalle. Järjestelmällä pystyttiin mittaamaan hyppääjän ja hyppylaudan välinen vertikaalinen reaktiovoimakäyrä. Voima-aikakäyrästä laskettiin vertikaalinen lähtönopeus, jota verrattiin liikeanalyysistä saatuun tulokseen. Koemittaukset suoritettiin Suomen, Ruotsin, Englannin ja Latvian välisestä maaottelu-kilpailun telinekokeilusta Jyväskylässä kesällä 2003. Koehenkilöinä toimivat kyseisten maiden miesmaajoukkueurheilijat. Analysoitujen hyppyjen lukumäärä oli 13. Jokaisesta hypystä tehtiin liikeanalyysi, laskettiin vertikaalinen lähtönopeus voima-aikakäyrästä, määritettiin kontaktiaika, määritettiin maksimivoima ja analysoitiin voima-aikakäyrän muoto. Vertikaalinen lähtönopeus voidaan laskea voima-aikakäyrästä, mikäli voima-aikakäyrästä pystytään määrittämään törmäyksen ja työnnön välinen muutoskohta. Muutoskohdan määrityksessä käytettiin kahta eri menetelmää. Liikeanalyysillä määri-tettiin vertikaalinopeuden muutossuunta. Toinen menetelmä perustui arvioitiin, jossa arvioitiin törmäysimpulssin suuruus. Menetelmää voitiin käyttää, koska vertikaalisten tulonopeuksien keskihajonta oli pieni (SD 0.15 m/s). Liikanalyysillä määritetty keskimääräinen horisontaalinen tulonopeus oli 7.30 (SD 0.35) m/s ja lähtönopeus oli 4.40 (SD 0.42) m/s. Keskimääräinen vertikaalinen tulonopeus oli –1.20 (SD 0.15) m/s ja lähtönopeus oli 4.09 (SD 0.24). Voima-aikakäyrästä lasketut vertikaaliset lähtönopeudet olivat keskimäärin vy1 = 4.08 (SD 0.32) m/s (muutoskohta saatu liikeanalyysistä) ja vy2 = 4.09 (SD 0.32) m/s (muutoskohta arvioitu). Menetelmien korrelaatiot olivat r1 = 0.485 ja r2 = 0.491. Menetelmät eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, p1 = 0.0927 ja p2 = 0.0888. Keskimääräinen vertikaalisen lähtönopeuden virhe ja virherajat olivat –0.3±14% (vy1) ja 0.5±14% (vy2). Keskimääräinen kontaktiaika oli 108 (SD 3.38) ms. Huippuvoimat olivat välillä 6200 – 8900 N. Voima-aikakäyrän muodosta pystyttiin todistamaan hyppääjän painon ja oikean jäykkyyden omaavan laudan merkitys sekä kontaktikohdan merkitys.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Motorisen kontrollin mittaaminen ja toistettavuus dynaamisen tasapainotestin aikana
Nevanperä, Samuli (2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko V-aaltotekniikkaa, joka mittaa supraspinaalisen aktiivisuuden määrää tahdonalaisen lihasaktiivisuuden aikana, hyödyntää neuraalisten vasteiden mittaamisessa dynaamisen ... -
Hoffmannin refleksin ja transkraniaalisen magneettistimulaation toistettavuus dynaamisen tasapainohäiriön aikana
Kamula, Mikko (2023)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköstimulaatiomenetelmän (Hoffmann-refleksi; H-refleksi) ja transkraniaalisen magneettistimulaatio (TMS) -menetelmän toistettavuus kahden eri mittauskerran välillä ulkoisesti ... -
The reliability of measuring medial gastrocnemius muscle-tendon unit lengths during gait
Cenni, Francesco; Schless, Simon-Henri; Adams, Heleen; Bar-On, Lynn; Desloovere, Kaat (Elsevier BV, 2021)Background Ultrasound imaging combined with 3D motion analysis allows for in-vivo assessment of muscle-tendon unit lengths during gait. The clinical relevance of analysing the medial gastrocnemius (MG) and Achilles ... -
Jump Height from Inertial Recordings : A Tutorial for a Sports Scientist
Rantalainen, Timo; Finni, Taija; Walker, Simon (John Wiley & Sons, 2020)Jump performance provides meaningful information both for sporting and clinical needs. Current state-of-the-art in jump performance assessment is laboratory-bound, however, out-of-the-laboratory methods are desirable. ... -
Inertiamittalaitteen käyttö uintimittarina : menetelmän kehitys ja uinnin päivittäisvalmennukseen soveltuvuuden testaaminen
Multasuo, Jukka-Pekka (2019)Uintivalmennuksessa teknologian käyttö ei ole yhtä yleistä kuin monessa muussa kilpaillussa urheilulajissa. Yksi merkittävä syy tähän on käytössä olevan mittausteknologian heikko soveltuvuus veden alla ja pinnan lähellä ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.