EMF-kalvon käyttö voimistelun hypyssä
Tuomas Moisio( 2004), EMF-kalvon käyttö voimistelun hypyssä, Biomekaniikan pro-gradu -tutkielma, Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 69 sivua. EMF-kalvo (Electromechanical film) on ohut ja joustava elektreettimuovikalvo. Kal-volla voidaan mitata dynaamista voimaa. Tutkimuksessa rakennettiin EMF-kalvoon pe-rustuva voimamittausjärjestelmä voimistelun hyppylaudalle. Järjestelmällä pystyttiin mittaamaan hyppääjän ja hyppylaudan välinen vertikaalinen reaktiovoimakäyrä. Voima-aikakäyrästä laskettiin vertikaalinen lähtönopeus, jota verrattiin liikeanalyysistä saatuun tulokseen. Koemittaukset suoritettiin Suomen, Ruotsin, Englannin ja Latvian välisestä maaottelu-kilpailun telinekokeilusta Jyväskylässä kesällä 2003. Koehenkilöinä toimivat kyseisten maiden miesmaajoukkueurheilijat. Analysoitujen hyppyjen lukumäärä oli 13. Jokaisesta hypystä tehtiin liikeanalyysi, laskettiin vertikaalinen lähtönopeus voima-aikakäyrästä, määritettiin kontaktiaika, määritettiin maksimivoima ja analysoitiin voima-aikakäyrän muoto. Vertikaalinen lähtönopeus voidaan laskea voima-aikakäyrästä, mikäli voima-aikakäyrästä pystytään määrittämään törmäyksen ja työnnön välinen muutoskohta. Muutoskohdan määrityksessä käytettiin kahta eri menetelmää. Liikeanalyysillä määri-tettiin vertikaalinopeuden muutossuunta. Toinen menetelmä perustui arvioitiin, jossa arvioitiin törmäysimpulssin suuruus. Menetelmää voitiin käyttää, koska vertikaalisten tulonopeuksien keskihajonta oli pieni (SD 0.15 m/s). Liikanalyysillä määritetty keskimääräinen horisontaalinen tulonopeus oli 7.30 (SD 0.35) m/s ja lähtönopeus oli 4.40 (SD 0.42) m/s. Keskimääräinen vertikaalinen tulonopeus oli –1.20 (SD 0.15) m/s ja lähtönopeus oli 4.09 (SD 0.24). Voima-aikakäyrästä lasketut vertikaaliset lähtönopeudet olivat keskimäärin vy1 = 4.08 (SD 0.32) m/s (muutoskohta saatu liikeanalyysistä) ja vy2 = 4.09 (SD 0.32) m/s (muutoskohta arvioitu). Menetelmien korrelaatiot olivat r1 = 0.485 ja r2 = 0.491. Menetelmät eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, p1 = 0.0927 ja p2 = 0.0888. Keskimääräinen vertikaalisen lähtönopeuden virhe ja virherajat olivat –0.3±14% (vy1) ja 0.5±14% (vy2). Keskimääräinen kontaktiaika oli 108 (SD 3.38) ms. Huippuvoimat olivat välillä 6200 – 8900 N. Voima-aikakäyrän muodosta pystyttiin todistamaan hyppääjän painon ja oikean jäykkyyden omaavan laudan merkitys sekä kontaktikohdan merkitys.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29052]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Motorisen kontrollin mittaaminen ja toistettavuus dynaamisen tasapainotestin aikana
Nevanperä, Samuli (2022)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko V-aaltotekniikkaa, joka mittaa supraspinaalisen aktiivisuuden määrää tahdonalaisen lihasaktiivisuuden aikana, hyödyntää neuraalisten vasteiden mittaamisessa dynaamisen ... -
Hoffmannin refleksin ja transkraniaalisen magneettistimulaation toistettavuus dynaamisen tasapainohäiriön aikana
Kamula, Mikko (2023)Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköstimulaatiomenetelmän (Hoffmann-refleksi; H-refleksi) ja transkraniaalisen magneettistimulaatio (TMS) -menetelmän toistettavuus kahden eri mittauskerran välillä ulkoisesti ... -
The reliability of measuring medial gastrocnemius muscle-tendon unit lengths during gait
Cenni, Francesco; Schless, Simon-Henri; Adams, Heleen; Bar-On, Lynn; Desloovere, Kaat (Elsevier BV, 2021)Background Ultrasound imaging combined with 3D motion analysis allows for in-vivo assessment of muscle-tendon unit lengths during gait. The clinical relevance of analysing the medial gastrocnemius (MG) and Achilles ... -
Jump Height from Inertial Recordings : A Tutorial for a Sports Scientist
Rantalainen, Timo; Finni, Taija; Walker, Simon (John Wiley & Sons, 2020)Jump performance provides meaningful information both for sporting and clinical needs. Current state-of-the-art in jump performance assessment is laboratory-bound, however, out-of-the-laboratory methods are desirable. ... -
Inertiamittalaitteen käyttö uintimittarina : menetelmän kehitys ja uinnin päivittäisvalmennukseen soveltuvuuden testaaminen
Multasuo, Jukka-Pekka (2019)Uintivalmennuksessa teknologian käyttö ei ole yhtä yleistä kuin monessa muussa kilpaillussa urheilulajissa. Yksi merkittävä syy tähän on käytössä olevan mittausteknologian heikko soveltuvuus veden alla ja pinnan lähellä ...