Nuorten aikuisten ympäristöasenteiden yhteys terveyttä edistäviin ja ilmastonmuutosta hillitseviin valintoihin

Abstract

Asenteilla on usein pyritty selittämään käyttäytymistä, mutta ei ole täysin selvää, voitaisiinko ympäristöasenteisiin vaikuttamalla pyrkiä edistämään terveyttä edistäviä ja ilmastonmuutosta hillitseviä valintoja. Tällaisilla valinnoilla viitataan toimintaan, joka on samalla eduksi yksilön terveydelle ja vähentää hänen toiminnastaan aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Nuoruus vaikuttaisi otolliselta ikävaiheelta tällaisiin valintoihin kannustamiseen, sillä nuoret aikuiset ovat ikävaiheessa, jossa itsenäistymisen myötä monet terveyteen vaikuttavat elintavat vakiintuvat. Samalla nuoret aikuiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja vaativat toimia sen pysäyttämiseksi.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten aikuisten ympäristöasenteiden yhteyttä terveyttä edistäviin ja ilmastonmuutosta hillitseviin kulkutapa- ja ruokavalintoihin. Tutkimusaineistona oli alle 30-vuotiaiden aikuisten osuus Sitran Resurssiviisas kansalainen 2019 -kyselytutkimuksen aineistosta (n = 265). Asenteita selvitettiin yleisten ympäristöasenteiden sekä kulkutapa- ja ruokavalintoja koskevien ympäristöasenteiden näkökulmista. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, koulutustaso ja koettu taloudellinen tilanne. Aineisto ana-lysoitiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmistolla. Analyysimenetelminä käytettiin frekvenssi-jakaumia, ristiintaulukointia, χ²-testiä sekä binääristä logistista regressioanalyysiä.

Tulokset osoittivat, että myönteiset yleiset ympäristöasenteet sekä kulkutapa- ja ruokavalintoja koskevat ympäristöasenteet ennustivat terveyttä edistävien ja ilmastonmuutosta hillitsevien valintojen parempaa toteutumista nuorilla aikuisilla. Valintojen kysymyskohtaisen tarkastelun perusteella kasvisruokavalion suosimista ja punaisen lihan syömisen välttämistä ennustivat lähinnä myönteiset ruokavalintoja koskevat ympäristöasenteet. Vastaavasti myönteiset kulkutapavalintoja koskevat ympäristöasenteet ennustivat parhaiten kävelyn ja pyöräilyn suomisista sekä joukkoliikenteen suosimista autoilun sijaan. Naisten ympäristöasenteet olivat miesten asenteita myönteisempiä. Naisilla myös terveyttä edistävät ja ilmastonmuutosta hillitsevät valinnat toteutuivat arjessa yleisemmin kuin miehillä.

Tulosten perusteella ympäristöasenteisiin vaikuttaminen voisi olla keino, jolla vahvistaa nuorten aikuisten terveyttä edistävien ja ilmastonmuutosta hillitsevien valintojen edistämistä. Tärkeää olisi pyrkiä vaikuttamaan erilaisia valintoja koskeviin ympäristöasenteisiin, sillä ne näyttävät ennustavan valintoja yleisiä ympäristöasenteita paremmin. Jatkossa sukupuolten välisten erojen kaventamiseksi tulee kiinnittää huomiota erityisesti niihin keinoihin, joilla voidaan tukea miesten terveyttä edistävien ja ilmastonmuutosta hillitsevien valintojen toteutumista.

Attitudes have often been used to explain behavior, but it is not clear whether influencing environmental attitudes could be used to promote choices which both promote health and mitigate climate change. Such choices refer to activities that benefit health of an individual and reduce the CO2 emissions from one’s activities at the same time. It would seem a good opportunity to encourage making these choices in youth, as young adults are at an age where health behaviors are easily stabilized. Young adults are also worried about climate change and call for action to stop it.

The aim of this study was to examine the association between young adults’ environmental attitudes and choices of food and modes of transport which both promote health and mitigate climate change. The data used in this study was a part of Resurssiviisas kansalainen survey of Sitra and included young adults under the age of 30 (n=265). Attitudes were examined from the perspectives of general environmental attitudes and environmental attitudes towards modes of transport and food choices. The background variables were gender, age, level of education and perceived economic situation of one’s household. The data was analysed with IBM SPSS Statistics 26 software. The analysis methods included frequency distribution, cross tabulation, chi square test and binary logistic regression.

The results of the study showed that positive general environmental attitudes and environmental attitudes towards food choices and modes of transport predicted making choices which both promote health and mitigate climate change. Based on a question-by-question analysis of the choices, the preference for a vegetarian diet and the avoidance of eating red meat were mainly predicted by positive environmental attitudes towards food choices. Correspondingly, positive environmental attitudes towards transport choices were the best predictors of favouring walking and cycling, as well as favouring public transport over driving a car. The environmental attitudes of women were more positive than those of men. Women also reported making choices which both promote health and mitigate climate change more often than men did.

Based on the results, influencing environmental attitudes might be a way of strengthening the promotion of young adults' choices which both promote health and mitigate climate change. It is important to try to influence environmental attitudes towards choices rather than general attitudes, as they seem better predictors of choices which both promote health and mitigate climate change. To narrow down the gap between genders in the future, attention must be paid to ways that support men in making these choices.