Mestis-seurojen asema suomalaisessa jääkiekkoyhteisössä seuratoimijoiden tulkitsemana
Tekijät
Päivämäärä
2020Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji, joka monilla mittareilla mitattuna menestyy nyt jopa paremmin kuin koskaan. On kuitenkin yksi huolenaihe, joka toistuu keskusteluissa kerta toisensa jälkeen: Mestiksen asema sarjajärjestelmässä, jossa SM-liigassa pelaa 15 joukkuetta eikä sarjaan voi nousta urheilullisin perustein karsintojen kautta. Monien laji-ihmisten mielestä tällainen sarjajärjestelmämalli ei tee hyvää suomalaiselle jääkiekolle. Mestiksen näivettymisestä ja seurojen huolestuttavasta tilasta on keskusteltu paljon mediassa, mutta akateemista tutkimusta ilmiöstä ei juuri ole tuotettu. Siksi aiheen tutkiminen on perusteltua.
Mestiksen ja SM-liigan väliset karsinnat poistettiin kauden 2012–2013 jälkeen ja käyttöön otettiin niin kutsuttu lisenssimenettely. Seuraavien vuosien aikana SM-liiga laajentui 15 joukkueen sarjaksi. Mestiksen suurseurat Jukurit, KooKoo ja Sport nostettiin juuri lisenssimenettelyn turvin pääsarjaan. Karsintojen poistaminen ja kolmen suurseuran poistuminen on horjuttanut Mestiksen dynamiikkaa. Samaan aikaan Mestistäkin koettelevat koko urheilukentän suuret muutosvoimat, kuten globalisaatio, ammattimaistuminen ja viihteellistyminen. Lisäksi perinteinen vapaaehtoisuuteen perustuva urheiluseuratoiminta on suuressa murroksessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiset ovat Mestis-seurojen olosuhteet nykyisessä toimintaympäristössään, ja millaisia muutoksia olosuhteissa on tapahtunut viime vuosien aikana. Tutkimuksessa myös perehdyttiin Mestis-seurojen taloustilanteeseen. Tutkimus toteutettiin asiakirjoihin tutustumalla ja kahdella eri kyselylomakkeella, joista laajempi lähetettiin Mestis-seurojen seurajohtajille ja typistetympi versio päävalmentajille.
Tulosten mukaan monien Mestis-seurojen taloustilanne on todella huolestuttava, joskin joitain varovaisen positiivisia signaaleja oli havaittavissa ainakin ennen koronaviruspandemiaa. Mestis ei ole ammattilaissarja, vaan pelaajat ovat joko puoliammattilaisia tai muita vielä vähemmän pelaamisella tienaavia. Palkattua henkilökuntaa työskentelee seurojen ”toimistoilla” vain vähän, eniten valmennuksessa. Vastaajien mukaan taloudellisia haasteita Mestis-seuroille aiheuttavat esimerkiksi pieni talousalue, Mestiksen vähäinen kiinnostavuus, edellisten vuosien tappiolliset tilikaudet, kannattamaton tv-sopimus, osaavien seuratyöntekijöiden puute ja ontuva taloudenhallinta. Mestis-seurat eivät ole jääneet tuleen makaamaan vaan pyrkivät parantamaan kannattavuuttaan laajentamalla liiketoimintaansa jääkiekon ulkopuolelle. Tulevaisuuden yhtenä haasteena on vapaaehtoisten sitouttamisen vaikeus. Resursseja ammattimaistumiseenkin on niukasti. Suljettu sarjajärjestelmä sai vastaajilta täystyrmäyksen. Mestis-seuroissa uskotaan, että sarjojen avaamisen avulla toimintaympäristö muuttuisi paremmaksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomalaisten miesjääkiekkoilijoiden harjoittelutaustan yhteys aikuisiän urheilumenestykseen
Hautamaa, Jan-Markus; Venäläinen, Otto (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten miesjääkiekkoilijoiden harjoittelutaustan yhteyttä aikuisiän menestykseen. Tutkimusta ammattiurheilijoiden harjoittelutaustan yhteydestä myöhempään menestykseen ... -
Jääkiekkoilijoiden kaksoisura
Pitkänen, Riku (2021)Urheilun ja opiskelun yhdistävä kaksoisura on ollut urheilijoiden, laji-ihmisten, poliitikkojen ja tutkijoiden puheenaiheena koko 2000-luvun. Jatkuvasti etenevän ammattimaistumiskehityksen myötä urheilussa menestyminen ... -
Suomalaisen jalkapallon liigaseurat ammattimaistumisen prosessissa
Tuikkanen, Tommi (2021)Tässä liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen jalkapallon pääsarjaseuroja urheilun ammattimaistumisen näkökulmasta. Tarkastelussa ovat sekä miesten pääsarja, Veikkausliiga, että ... -
Urheiluseurat ammattimaistumisen ristiaallokossa
Aarresola, Outi; Lämsä, Jari; Itkonen, Hannu (Liikuntatieteellinen seura, 2022)Urheilun ammattimaistuminen on jatkunut Suomessakin jo vuosikymmeniä. Tutkittua tietoa on ollut saatavilla niukanlaisesti. Tätä tutkimusaukkoa paikkaa raportti, jonka aineisto koottiin vuodenvaihteessa 2020–2021 toteutetulla ... -
Yhdistyksestä osakeyhtiöksi : urheiluseurojen yhtiöityminen - tapaustutkimuksen kohteena Jyp Jyväskylä oy
Forsström, Piritta (2001)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.