Yhteiskunnallista peliä liikuntakentällä : liikuntapoliittiset asiakirjat ja Liikunta & Tiede ­lehti ulkomaalaistaustaisuutta määrittelemässä vuosina 1990–2018

Abstract

Tarkastelen artikkelissani, millä tavoin valtion liikuntapolitiikassa ja siitä käydyssä keskustelussa määritellään ulkomaalaistaustaista väestöä. Tutkimuksellani vastaan seuraaviin kysymyksiin (1) milloin ja miksi suomalaiseen liikuntapolitiikkaan tuli maahanmuuttoon liittyvä monikulttuurinen ulottuvuus; (2) missä yhteyksissä ulkomaalaistaustaisuudesta liikunnassa on puhuttu. Tutkimuksen aineistona ovat liikuntalait, hallituksen esitykset liikuntalaeiksi, eduskunnan lähetekeskustelujen pöytäkirjat sekä valtiohallinnon strategiat ja ohjausasiakirjat. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden liikuntaa koskevan puheen ymmärtämiseksi tarkastelin Liikunta & Tiede -lehtiä ajanjaksolta 1990–2018. Aineiston asiakirjat ja artikkelit analysoin sisällönanalyysillä. Liikunta & Tiede -lehdessä julkaistuissa ulkomaalaistaustaisuutta käsittelevissä artikkeleissa tutkimusaiheen esilläoloa kuvaavat seuraavat tunnus-piirteet eri aikakausina: rasismin vastustaminen ja suvaitsevaisuus (1990–1999), hiljaisuus (2000–2009) sekä kotouttaminen ja yhdenvertaisuus (2010–2018). Valtion liikuntapoliittisissa strategioissa ja liikuntalaeissa puhuttiin ulkomaalais-taustaisuudesta kolmenlaisissa yhteyksissä: yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen, kotouttamiseen sekä terveyden edistämiseen liittyen. Lisäksi kävi ilmi, että kun kyseessä oli ulkomaalaistaustaisten ihmisten liikunnan edistäminen, toiminnan tavoite oli kotouttaminen. Samalla tarkastelujaksolla valtaväestöä koskevissa liikunnanedistämispyrkimyksissä keskeinen päämäärä oli terveyden edistäminen. Lähestymällä liikunnan edistämisessä eri väestöosia eri tavoitteiden kautta, tuotetaan tahattomasti eriarvoisuutta. Liikuntapolitiikassa maahanmuuttajaluokittelu synnyttää sosiaalisia kategorioita, poikkeavuutta ja toiseutta.