Vihreiden suhtautuminen ydinvoimaan Suomessa vuosina 2002-2020
Tekijät
Päivämäärä
2020Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..
Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Ilmastonmuutos pakottaa yhteiskunnat etsimään ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Energiantuotannosta aiheutuu suurin osa maailman kasvihuonepäästöistä. Vuonna 2018 fossiilisten polttoaineiden osuus globaalista sähköntuotannosta oli arviolta noin 64.2 prosenttia, ja primäärienergiasta osuus oli
noin 86 prosenttia (BP 2019). Energiantuotannossa tulisi toteuttaa suuri ponnistus vähäpäästöisiin tai
päästöttömiin energiamuotoihin, jotta Pariisin ilmastosopimuksen asettamiin tavoitteisiin päästäisiin.
IPCC:n vuonna 2018 julkaisemassa raportissa ydinvoimalla nähdään kasvava rooli kasvihuonepäästöjen
vähentämisessä. Myös Suomen ilmastopaneelin vuoden 2018 raportissa ydinvoimalla nähdään kasvava
rooli Suomen sähköntuotannossa.
Ydinvoimaa on perinteisesti vastustettu ympäristöliikkeiden ja vihreiden puolueiden toimesta niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Olen tutkimuksessani lähtenyt selvittämään Suomen Vihreän puolueen suhtautumista ydinvoimaan. Olen
ollut kiinnostunut siitä, miten ydinvoimakantaa on perusteltu ja onko Vihreiden kanta ydinvoimaan
muuttunut. Hypoteesinani oli, että ilmastonmuutoksen konteksti näkyisi ydinvoimakannan muutoksena
aineistossa. Tutkimuksessa metodina toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineistonani toimii Vihreiden viralliset ohjelmistot vuosilta 2002-2020, jotka on julkaistu Vihreän puolueen verkkosivuilla.
Analyysissa olen kronologisessa järjestyksessä selvittänyt Vihreiden esittämän ydinvoimakannan, sekä
perustelut niille. Analyysin lopuksi olen tulkinnut sitä, miten suhtautuminen on muuttunut aineiston perusteella.
Tutkimuksen tulosten mukaan Vihreiden suhtautuminen ydinvoimaan on muuttunut vuosien 2002-2020
aikana ohjelmistojen perusteella. Vuosina 2002-2012 Vihreät ovat asettaneet tavoitteekseen ydinvoimasta asteittaisen luopumisen ja ydinvoimavastustusta perustellaan pääsääntöisesti ympäristö- ja terveysriskeillä. Vuosina 2012-2015 kannatetaan ydinvoiman asteittaista luopumista, jos siitä ei aiheudu
lisääntyviä hiilidioksidipäästöjä. Vuosien 2012-2015 aikana ydinvoimakantaa perustellaan taloudellisilla
argumenteilla. Vuosien 2015-2020 aikana Vihreät eivät enää ole kirjannut tavoitteekseen ydinvoimasta
asteittaista luopumista. Tulkintani perusteella ilmastonmuutos ja hiilineutraaliuden tavoite nähdään tärkeämpinä aiheina kuin ydinvoimasta luopuminen Vihreiden poliittisella agendalla.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [5334]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Uusiutuva energia ja energiajärjestelmän konsensus : mekanisminen näkökulma liikenteen biopolttoaineiden ja syöttötariffin käyttöönottoon Suomessa
Salo, Miikka (University of Jyväskylä, 2014) -
Jatkuvuus vai uudet arvot? : Saksan liittopäivillä vuosina 1991-2001 käydyn ydinenergiasta luopumiskeskustelun analyysi poliittisen kulttuurin näkökulmasta
Virmasalo, Miina (2010)Saksan liittopäivät hyväksyivät loppuvuodesta 2001 lain ydinenergian käytön vähittäisestä lopettamisesta. Laki pohjautui sopimukseen, jonka Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) ja Liittouma 90/Vihreiden muodostama ... -
Oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa tulevien sukupolvien puolesta
Suoniemi, Otto (2021)Tämän tutkimuksen kohteena on Vihreiden ja Perussuomalaisten vaaliohjelmien ympäristöja ilmasto-osiot vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana. Vaaliohjelmien sisältämä argumentaatio tutkitaan Stephen Toulminin mallin avulla. ... -
Builders of the green future : exploring the background of Finland’s contemporary climate policy
Ahde, Armas Arthur Alfred (2024)Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia Suomen ilmastopolitiikan kehityskulkua vuosina 2011–2021 ja perehtyä hallituskoalitioiden ja poliittisten puolueiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät ... -
Riskien määrittely ruotsalaisessa ydinvoimadebatissa 2020 : ympäristöhuolia, tieteellisesti todistettuja faktoja vai sosiaalisesti määrittyneitä hyvinvointivaltion symboleita
Kakko, Jenni (2022)Huolimatta ydinvoimapolitiikan suosiosta tutkimuksessa, ei parlamentaarisista aineistoista lähtevää ydinvoimatutkimusta ole tehty merkittävästi. Myös ydinvoimaan liittyvä riskikeskustelu typistyy usein dikotomiseen jaotteluun ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.